Oli ehkä hieman typerää yhdistää elämäänsä sekä leipomislakko, karkinsyönnin rajoittaminen lauantaihin ja kaupassakäynti vain kerran viikossa. Yllättävään makeannälkään ei voi leipoa mitään. Kaupassa piti käydä vain kerran viikossa, emmekä tietenkään ostaneet tänään kaupasta yhtään mitään karkkia lauantaita varten Heh. Ei hauskaa. Toisekseen näyttää uhkaavasti siltä, että meille tulee vieraita, ja koska en voi leipoa vieraille, on vähintäänkin rikottava kaupassakäynnin lupausta. Tosin maidossa on niin lyhyt päiväys, että sitä on ennen ensi maanantaita haettava kuitenkin.
Kauppareissulla automaatio-ostoksiini kuuluu kerma, kermaviili, rahka ja
hiiva, usein myös voi. Nyt niitä ei tarvitse ostaa, koska yllättäviä
leipomistilanteita ei tule.On myös tyydyttävä tekemään uunissa vain yksi asia kerrallaan, kun sinne ei ruuan jälkeen sujahda mitään muuta.
Saldo: Epämääräinen, nopeasti ohimenevä yökötyksen tunne, kun luulin joutuvani ostamaan kaupan perussämpylöitä. Onneksi pelastava vaihtoehto, paikallinen rieska, tuli pikimmiten mieleen. Muutama surkea huokaus siitä, ettei saa leipoa leipää. Myöskin iltapalapiirakat ovat pannassa. Rauhallinen päivä, ei jauhoja lattialla. Tuloksena hivenen enemmän ylimääräistä aikaa, jonka kuluttamista ei kuitenkaan tarvinnut miettiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti