Itse siis käytämme jonkin verran luomua, lähinnä viljojen ja joidenkin kasvisten kohdalla, mutta mieluusti silti tarjoan vauvalle (toivottavasti) turvallisempaa ruokaa. Useinhan luomuruoan väitetään jo allergisoivankin vähemmän.
Totta kai jokainen näppärä kotiäiti valmistaa itse lapsensa ruoat ja pakastaa niitä sopiviin pikkueriin. Myöhemmin, kun vauva kasvaa, voikin jo antaa sopivin osin muulle perheelle valmistettua ruokaa. Mutta silti: nämä luomutölkkeröiset ovat olleet päivieni helpottajia monen monta kertaa. Meinasin alkaa perustella, mutta mitäs minä sitä teille perustelemaan.En koe tippaakaan huonoa omaatuntoa siitä, että syötän lapselleni luomuruokaa, joka on tuotettu niinkin lähellä kuin Ruotsissa ja maistuu omassakin suussa ihan hyvälle. Meidän pienen suosikki taitaa olla luomulasagne.
HiPP luomu- tuotteet puolestaan on valmistettu pääosin Saksassa ja Itävallassa. Sympatiaa herättää HiPP:n sivuilta löytyvä kertomus lastenruokaidean isästä, Josephista, joka kehitteli lastenruokaideaa jo reilut sata vuotta sitten. HiPP-ruoilla onkin takanaan jo 50 vuotta luonnonmukaista maanviljelyä.
Holle-yhtiöllä on tarjolla monenlaisia luomutuotteita, erityisesti hdelmä- ja marjasoiseita, joita ei markettien hyllyiltä vielä niin paljon löydy. Hollen tuotteita saa nettikaupasta, muusta vähittäismyynnistä minulla ei ole tietoa.
Erityisesti kiitän näitä purkitettuja luomuvaihtoehtoja sen vuoksi, että lähimmässä kaupassa luomutuotteet rajoittuvat perunaan ja porkkanaan eivätkä ne yksin muodosta kovin monipuolista ruokavaliota. Purkit täydentävät mukavasti aterioita. Moitetta tulee lasipurkkivuoresta, mutta harvassa ovat ne tuotteet yleensäkin, joita ei ole mihinkään pakattu.
Kaivelinpas täältä vauvanruokajuttuja.. meillä alkais olla kiinteiden maistelun aika :O nyt jo! Vastahan Kananen oli iiiihan pikkunen. No on hän vieläkin aika sirppana, siksi neuvolasta sanoivatkin että voisi jo alkaa kokeilemaan, jos halutaan. Suosittelivat perunaa, porkkanaa yms. ekoiksi maistiaisiksi, mutta olen lukenut että perunan tärkkelys voi aiheuttaa ummetusta ja sekös vasta epätoivottua olisi. Lainasin kirjastosta Minä syön itse- sormiruokailun käsikirjan, vaikuttaa mielenkiintoiselta :) aloititteko te minkä ikäisenä lisäruoan rintamaidon ohelle?
VastaaPoistaMoi, Ellin kaa aloin syötteleen sille hedelmäsoseita ja marjoja varmaan nelikuisena. En malttanut odottaa kauempaa. Ja hyvin maistui. En pelännyt antaa ekana makeaa, se maistuu kuitenkin lapselle kivast ja oppii ottamaan sen lusikan vastaan. Puurot tuli hetikuvioon, joka aamu täällä vedellään kaurapuuroa tai neljän viljan puuroa hedelmäsoseeen ja mustikoiden kera. Samoin perunaa, porkkanaa, bataattia. Ja mitä nyt milloinkin. En jaksanut maistattaa niin huolella, miten neuvotaa, että vain yhtä kerrallaan jne. Lapsihan on viisivuotias sillä menolla,ennen kuin saa maisteltua kaiken, heh.
VastaaPoistaPiitun kanssa olin laiskempi ja muutenkin maitoa riitti hyvin, joten hän alkoi syödä vasta 6 kk iässä. Musta onkin tullut melkoinen rintamaidon puolustaja. Nyt Piitu on 11 kk ja en vieläkään ole huolissani, jos syö ruokaa huonosti, eläköön 1-vuotiaaksi vaikka pääosin maidolla. Mutta hän on erittäin innokas sormiruokailija ja sillai menee keitetyt kasvikset paloina (porkkana, maissi,kkkakaali, parsakaali, peruna) ja sitten hän valikoi välillä meidän lautasilta sopivia suupaloja.
Teen Piitulle omat soseet, yleensä niin, että otan miedän ruoan ainekset toiseen kattilaan ja keitän kypsäksi. Jos meillä on makaronilaatikkoa, niin Piitun kattilaan sujautan makaronia, jauehlihaa, perunaa ja porkkanaa ja mahdollisesti jotain muuta kasvista.
Kokeile vaan sitä perunaakin, vaikka enemmän ensin porkkanaa mukana. Meillä kotitekoiset soseet on maistuneet kaupan soseita paremmin, varsinkaan nyt Piitu ei suostu syömään purkkiruokia, vaikka välillä se olisi kovin mukava vaihtoehto äitille.