Auts.
Olen syyllistynyt tähän aiemmin ja varmaan syyllistyn jatkossakin. Ja tällaiseen tekoon on pakko olla jokin syy, vai mitä. Selitys on ailahtelevainen luonteeni ja pinttynyt haluni seurata hetken mielitekoja sekä huono muisti.
Kyse on siis ruoan heittämisestä roskiin.
Tämäkin aihe on pulpahtanut taas pinnalle ja kirjoituksia on ollut viime aikoina esillä aina valtakunnan mediasta naistenlehtiin.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus selvitti Foodspill-projektissaan kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen taustatekijöitä. Tutkimus kohdistui nimenomaan syömäkelpoisen ruoan hävikkiin. Seuraavat faktat on poimittu MTT:n sivuilta tutkimusta käsittelevästä artikkelista.
MTT:n artikkeliin
Keskivertosuomalainen nakkaa ruokaa roskiin vuodessa 20 - 30 kiloa. Kotitaloutta kohti tämä tarkoittaa noin 50 - 65 kiloa eli 5 % ostetusta ruoasta. Aikamoista kantamista kaupasta - turhaan! Kokoinaiskilomäärässä kotitaloudet heittävät ruokaa pois tuplat sen, minkä elintarvikekaupat. Nimenomaan kauppojen hävikistähän usein kohistaan, mutta suurempi pommi lojuu siis meidän omissa nurkissa.
Hävikkiruoan määrä vaihtelee suuresti kotitalouksien välillä - jotkut käyttävät kaiken ostamansa ja toiset haaskaavat lähes 160 kiloa vuodessa. Suurin hävikki henkeä kohden on sinkkunaisten yhden hengen talouksissa. Eniten pois heitetään vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita. Ja kun naiset huolehtivat ruokaostoksista, hävikkiä tulee enemmän kuin miesten vastatessa ostoksista! Hmm.. helppo uskoa! Naiset kulkevat mielestäni usein kaupassakin mielitekojen perässä ja miehet yrittävät löytää edes ne tuotteet, jotka listassa lukevat ja sen jälkeen suorimman reitin ulos.
Meidän perheessä roskiin menee ruokaa aina välillä. Koen siitä huonoa omaa tuntoa ja yritän kyllä selvitä parhaani mukaan. Katson siis kuuluvani aivan eri kategoriaan kuin ne, jotka heittävät ylijääneen ruoan pois samantien tai jotka voivat syödä vain tuoretta leipää. Mutta parantamisen varaa on.
Tunnistan jo muutaman vaaran paikan, jotka johtavat kohdallani ruoan pilaantumiseen ja sitä kautta pois heittämiseen.
1. Ulkona syöminen: toissapäiväinen kotiruoka jää autuaasti unholaan.
2. Puolikkaat purkit kermaviiliä tai muita maitotuotteita: en koskaan muista käyttää toista puolikasta lähipäivinä
3. Pienet jämät mitä vain: muutamaa mustikkaa ei vain jaksa kaivella sulatetun pakastepussin pohjalta, joten parempi olisi syödä ne vaan pois samantien.
4. Litran jogurttipurkki : en osaa selittää, sinne pohjalle vain jää kolmasosa, joten meille ei näitä juurikaan ostella.
5. Erikoisemmat kasvikset: munakoisoa ei kannata ostaa, koska se näyttää niiiiin kauniilta, jos ei varmana ole suunnitellut tekevänsä siitä ruokaa heti tänään.
6. Uuden ruoan valmistaminen ennen kuin edellinen on syöty: joskus se tuo kaivattua vaihtelua, mutta saattaa myös johtaa edellisen ruoan täydelliseen syrjäytymiseen.
Muitakin sudenkuoppia varmasti löytyisi. Jätän kuitenkin murehtimisen sikseen tältä illalta ja aamulla saatan herätä paljon viisaampana. Lämpimiä ajatuksia niille tehokkaille taloudenhoitajille, jotka laativat viikon ruokalistan aina etukäteen ja pysyvät siinä ja minimoivat näin sekä rahan että ruoan hävikin. Itse en täysin pysty siihen. Voin kyllä laatia listan mutta lipsahdan siitä jossain vaiheessa kuitenkin, sillä joskus ei vain tee jotain ruokaa mieli tai tekee mieli jotain, mitä ei listassa lue. Ja olkoon elämä liian lyhyt siihen, että aina pitäisi syödä sitä, mitä listassa lukee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti