12. kesäkuuta 2017

Hortoiluun hurahtanut - aloittelijan vinkkejä aloittelijoille

Tuoretta nokkosta.
Olen aiemminkin kerännyt satunnaisesti jotain vihreitä luonnosta syötäväksi - lähinnä vuohenputkea ja nokkosta. Tänä keväänä osallistuin kuitenkin villiyrttikurssille ja sain sieltä niin paljon ideoita, että olen keräillyt innokkaana kaikenlaista. Nyt ostin vielä itselleni kirjan Villivihannekset (Sinikka Piippo, 2016), jossa esitellään terveellisyyden näkökulmasta huikea määrä kasveja ja jokaisesta kasvista on valokuvat ja yleiset kasvupaikat, lisäksi on kerrottu erittäin tarkkaan kasvin ravintosisältö, käyttökohteet ja valotettu myös ihan yleisellä tasolla, miten erilaisia valmisteita syntyy villivihanneksista. Todella pätevän oloinen kirja.

Villiyrttisalaattia ja grillattua broileria.

Miksi villejä kasveja?

Villit vihannekset ja yrit ovat yleensä aina ravinnerikkaampia kuin viljellyt tuotteet. Villiyrttien ekologinen jalanjälki on pieni ja lisäksi ne ovat ilmaisia. Plussa myös ulkoiulusta ja luonnossa liikkumisesta.
Salaatissa mm. apilaa, maahumalaa, voikukkaa, ja vuohenputkea.

Mistä voi aloittaa?

Ihan aluksi kannattaa kerätä tuttuja kasveja. Helppoja tunnistettavia ovat voikukka ja apila, joiden nuoria lehtiä voi kerätä salaattiin ja joiden kukat kelpaavat syötäväksi. Voikukista voi tehdä erilaisia juomia ja siirappeja. Koivun lehdistä saa hauduketta ja niitä voi myös kuivata viherjauheeksi. Kuusenkerkkiä voi napostella sellaisenaan, tehdä hauduketta tai keittää vaikka siirappia. Poimulehteä (kastehelmi) voi silputa salaattiin tai kuivattaa viherjauheeksi. Vadelman ja mustaherkukan lehdet voi valmistaa teeksi, myös kuivattuna.

Marinoituja voikukkakapriksia,


Mitä kasveja voi syödä?

Syötäviä kasveja löytyy loppujen lopuksi aikamoinen määrä. Kasvien keruussa kannattaa edetä niin, että opettelee vähitellen uusia lajeja ja kokeilee niiden käyttöä hiljalleen. Itse olen käyttänyt lähinnä sellaisia kasveja, joita löytyy meiltä pihapiiristä. Seuraavassa luettelo niistä ja mitä olen niistä valmistanut.
Nokkosgratinoitu kukkakaali.

-vuohenputkea: vihermehut, salaatti, kasviskeitot, smoothiet, suolaisen piirakat, viherjauhe
-nokkonen: kastikkeet, letut, nokkossipsit, kasvisosekeitot, viherjauhe
-poimulehti: salaatit, kasvissosekeitot, smoothiet
-kuusenkerkkä: sellaisenaan, smoothie, hauduke
-voikukka: nuoria lehtiä salaattiin ja smoothieen, kukkia koristeeksi ja syötäväksi salaattiin, kukannuppuja marnoituna kapriksia sekä salaatissa
-maahumala: hauduke, kukkia ja lehtiä salaatissa
-apila: nuoria lehtiä salaatissa
-vadelma: lehtiä haudukkeena, hiostettuna ja kuivattuna teenlehdiksi
-mustikanlehdet ja ketunleipä (eli käenkaali): sellaisenaan, mutta vain muutama lehti, sillä sisältävät oksalaattia (kuten raparperi)
Nokkossipsejä. Tuoreisiin lehtiin suolaa ja öljyä, uunissa 200 asteessa 4-6 minuuttia.

Milloin poimitaan?

Villivihannesten sesonkin on toukokuu, mutta kesäkuussa kannattaa keräillä maitohorsman lehtiä, syötäviä kukkia sekä marjojen ja marjapensaiden lehtiä, Myös kertaalleen kerätyt nokkoset, vuohenputket ja voikukat tekevät usein uusia versoja koko kesän ajan, joten niitä voi poimia myös myöhemmin.