7. kesäkuuta 2012

Lusikkaleivät

 

Suloisen ja mahtavan makuisia! Väliin sipaisin itse tehtyä raparperimarmeladia (siis hilloa, sanon sitä vaan marmelaadiksi, koska aion joku päivä laittaa sitä voin päälle paahtikselle, ah.).

Lusikkaleivissä on se ihana paahtunut, hieman kinuskinen vivahde, koska voita kiehutellaan hetki ennen sokerin kanssa sekoittamista. Koska tämä on maun olennainen osa, kannattanee käyttää juuri voita, tai ainakin oivariinia. Osa ruskistaa voin, mutta minusta maku tulee jo tuosta muutaman minuutin kiehuttelusta.

Yritin nopsaan vähän selvittää lusikkaleipien alkuperää. On mahdollista, että ne ovat nimenomaan suomalainen leivonnainen, vieläpä mukavasti Eurooppaan levinnyt sellainen. Englanninkieliseksi vastineeksi on muodostunut Finnish browned butter teaspoon biscuits/ cookies. Lusikkaleivät ovatkin melkoisia julkkiksia!

Lusikkaleivät (20-24 kpl)

100 g voita
3/4 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
½ tl soodaa
(1 tl van. sokeria)

1. Sulata voi kattilassa ja kiehuttele viitisen minuuttia melko miedolla lämmöllä. Pidä voita koko ajan silmällä ja sekoittele välillä ja kun tiivis vaahto hieman laskeutuu, voi jonkin verran kirkastuu ja saa hieman syvemmän värin, nosta kattila pois liedeltä.
2. Kaada sula, kuuma voi kulhoon, jonka pohjalla on sokeri. Sekoita ja anna jäähtyä. Sekoita uudestaan.
3. Lisää jauho-soodaseos ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
4. Etsi sopiva pikkulusikka, jossa on hyvä, soikea ja melko syvä kuoppa. Vanhat lusikat ovat juuri sellaisia! (Itse käytin vauvan Nalle Puh-lusikkaa ü)
5. Kaapaise lusikalla taikinaa kulhosta ja vedä lusikka kulhon reunaa vasten siten, että taikina painuu lusikkaan tiiviisti ja ylimääräinen taikina leikkautuu pois. Vedä sitten lusikkataikina sormien avulla irti lusikasta ja aseta pellille kupera puoli ylöspäin. Jatka näin, kunnes koko taikina on käytetty.
6. Paista 175 asteessa 12-15 minuuttia.
7. Anna pikkuleipien hieman jäähtyä ja sipaise sitten vajaa puoli teelusikallista hilloa puolikkaalle ja nosta päälle toine puolikas. Pyörittele valmiit lusikkaleivät hienossa sokerissa tai ripottele sokeria pintaan.

2 kommenttia:

  1. Kiitos taas helposta ohjeesta jolla ensikertalainenkin onnistui! :)

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä! Meinasin itsekin näitä piakkoin taas tehdä. Vaikka rakastan monenlaisia leivonnaisia, niin kekseistä en juuri välitä, paitsi Wilhemiinoista, lusikkaleivistä ja joistakin muista kotitekoisista..

    VastaaPoista