Kaupassa iski mehujäähimo ja päätin ostaa paketillisen Amppareita. Lisäainelista sai kuitenkin miettimään asiaa: E440, E410, E412, E471, E162, E160a, E330. Valmistettu Saksassa.
Vieressä komeili paketti Pirulo Happyja, huomattavasti kalliimpia, mutta paketin mukaan ilman keinotekoisia lisä- ja väriaineita. Ainesosalistassa oli kuitenkin mm. seuraavat sanat: guargumi, natriumalginaatti, karrageeni, johanneksenleipäpuujauhe, sitruunahappo, omenahappo, saflori, kurkumiini, karmiini, annatto.
Hetken aikaa pakkauksia tutkittuani aloin epäillä, että osa Pirulon aukikirjoittetuista ainesosista on kuitenkin juuri samoja kuin Pirkan vastaavassa tuotteessa. Otin siis molemmat pakkaukset ja jätin vertailun kotiin.
Molemmat mehujäät sisälsivät hyvin pitkälle samat ainesosat. Molemmissa on samoja lisäaineita, mutta ne ovat tosiaan luonnosta peräisin, esimerkiksi situunahappo, punajuuriväri, johanneksenleipäpuujauhe jne. Ainoa epäilyttävämpi lisäaine Ampparissa on E471, rasvahappojen moni ja diglyseridit, joka tosin tässä ko. jäätelössä ilmeisesti on kasviperäinen. Pirulossa on yksi eläinperäinen väriaine, karmiini, jota valmistetaan kokenillikirvoista.
Melkoisen selvitystyön vaati siis se, että kuluttajana voin päättää, kumpi tuotteista loppujen lopuksi sopii paremmin juuri meille. Lisäainekoodien aukikirjoittaminen saa aina hetkeksi luulemaan, että se e-listan sisältävä tuote on jotenkin huonompi. Tässä tapauksessa päädyin siihen, että molemmat aivan varteenotettavia vaihtoehtoja. Ainakin jos vertaa moneen yksittäispakattuun jäätelöön. Pirulossa on kuitenkin mitä ilmeisemmin enemmän aitoa hedelmää eikä siinä ole käytetty mitään aromeja, toisin kuin lähes kaikissa muissa mehujäissä.
MTV3:n makuraatia ärsytti Ainon jäätelöuutuuksissa myös se, että mainoksessa kerrotaan tuotteiden makujen ja värien olevan 100% luonnosta. Sehän pitääkin paikkansa, sillä kaikki lisäaineet ovat luonnosta peräisin ja ainesosaluettelossa aukikirjoitettuja. Jos ne olisi merkitty e-koodeilla, Aino Suklaa-lakritsi-toffee sisältäisi seuraavat e-koodit: E471, E322, E410, E412, E407a, E440, E500. Nam, herkullista.
Mutta. Olkoot miten luonnosta peräisin tahansa, eikö näitä tuotteita todella voisi valmistaa vähemmilläkin lisäaineilla? Miksi esimerkiksi kermajäätelössä on niin paljon lisäaineita? Se selittyy lukemalla ainesosalistan ensimmäinen ainesosa, joka tässä tapauksessa on rasvaton maito. Sanomattakin on selvää, ettei rasvattomasta maidosta saa kermajäätelöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti