Tomaatti-mozzarellasalaatti
500 g kirsikkatomaatteja
½ tl sokeria
½ tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
½ ruukku lollo rosso salaattia
½ rs salaattisekoitusta (pinaatti, mangoldi, rucola)
3 palloa mozzarellaa siivuina
2 salottisipulia
loraus oliiviöljyä
loraus balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa
½ tlk isoja varrellisia kaprismarjoja
1. Paahda kirsikkatomaatit uunissa. Halkaise tomaatit kahita, ripota päälle sokeri, suola ja öljy ja paista 150 asteessa 1½ tuntia.
2. Hienonna sipulit ja sekoita joukkoon öljyä, etikkaa ja suolaa. Sekoita marinoidut sipulit jäähtyneiden kirsikkatomaattien kanssa.
3. Huuhdo salaatti, kuivaa ja revi paloiksi tarjoiluvadin pohjalle. Levitä päälle puolet salaattisekoituksesta ja puolet tomaateista.
4. Lisää viipaloitu mozzarella ja levitä päälle loput tomaatit sekä salaattisekoitus. Ripota päälle mustapippuria myllystä ja isoja varrellisia kaprismarjoja.
Elämässä kaikki on aina kesken, mutta ruoanlaitossa saa hetkessä valmista! Nautitaan! Ruokailmiön blogi päivittyy nykyään harvakseltaan, käy kurkkaamassa aktiivisia Facebook-sivuja!
▼
30. huhtikuuta 2011
Parsa-perunakeitto ja bruschetat
Nyt kun parsaa saa, niin on kiva hyödyntää tällaista lyhyen kauden kasvista. Koska vappu on oletettavasti aika raskas juhla ihan noin ruoankin puolesta (mm. munkit ja sima) niin alotimme vappuaaton hieman kevyemmin. Parsakeitto oli hyvää ja anoppikin ihmetteli, miten hyvänmakuista parsa voikaan olla. Hän myös yllättyi siitä, että olin tehnyt keiton lausta loppun asti itse enä hyödyntänyt jotain pussikeittoaineksia. Olin hieman hölmistynyt, mutta enpä toisaalta tiedä, kuinka monessa perheessä näitä kasvissosekeittoja valmistetaan aktiivisesti. Jos jollain on kammokokemus tölkkiparsasta, niin ei kannata säikähtää. Tuore, vihreä parsa on tuhat kertaa parempaa. Itse en pysty sitä tölkitettyä versioita syömään.
Parsa-perunakeitto (4 - 6:lle)
1 rkl öljyä
(2 pientä salottisipulia)
500 g tuoretta vihreää parsaa
300 g perunaa (5 keskikokoista perunaa)
1 l vettä
1 kasvisliemikuutio
½ tl suolaa
2 dl ruokakermaa
mustapippuria
½ dl tuoretta persiljaa
1. Kuullota hienonnetut sipulit öljyssä kattilassa.
2. Pese parsat huolellisesti. Napsauta parsojen varsista puinen osa pois ja ota myös nuput erilleen. Pilko varret pieniksi pätkiksi. Puisemmat osat voi kuoria kuorimaveitsellä ja pilkkoa myös pieniksi, mutta aivan kovin osa kannattaa jättää käyttämättä.
3. Lisää kattilaan parsat, kuoritut ja pieneksi pilkotut perunat, vesi ja kasvisliemi. Keitä noin 10 minuuttia. Nosta parsannuput siivilässä höyrystymään keiton ylle ja aseta kansi päälle.
4. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää maissisuuruste tilkkaan kylmää vettä ja sekoita keiton joukkoon. Lisää myös kerma ja anna kiehua muutamia minuutteja. Tarkista maku.
5. Lisää tuore silputtu persilja. Koristele annokset parsannupuilla.
Bruschetat
4 siivua vaaleaa leipää
1 rkl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
3 tomaattia kaltattuna
1 tl oliiviöljyä
1 - 2tl balsamiviinietikkaa
ripaus suolaa
tuoretta yrttiä (persilja tai basilika)
1. Paahda leivät. Jos paahdat leivät uunissa, voitele pinta oliiviöljyllä.
2. Pilko tomaatit pieneksi ja sekoita joukkoon mausteet.
3. Halkaise valkosipulinkynsi ja hiero leipien pintaan. Nostele päälle tomaattitäytettä.
28. huhtikuuta 2011
Tacosalaatti
Kotivinkissä on aina niitä vartissa valmis - ohjeita. Tämäkin jäi juurikin niistä ohjeista mieleen. Perusajatus on siis tässä aivan sama kuin ko. ohjeessa. Hyvää arkiruokaa tai juhlasapuskaa ja täytevaihtoehtojahan on loputtomiin. Helppoa ja maukasta!
Tacosalaatti (4:lle)
400 g naudan paistijauhelihaa
1 pss tacokastikeaineksia
1½ dl vettä
1 tlk Go Green Salsa Mexicanaa (tomaattia, punaisia linssejä, ananasta)
1 jäävuorisalaattikerä
100 g maissilastuja
1 prk ranskankermaa tai kermaviiliä
1: Paista jauheliha ja lisää joukkoon tacokastikeainekset sekä vesi. Keittele kymmenisen minuuttia.
2. Lisää salsa ja kuumenna hyvin.
3. Jaa salaatti reiluina paloina neljälle lautaselle.
4. Kumoa päälle kastike ja nosta pinnalle maissilastuja ja ranskankermaa. Lisäksi voit tarjota tacokastiketta, kypsiä kasviksia, juustoraastetta tai kasvisraasteita (porkkana, kesäkurpitsa).
26. huhtikuuta 2011
Grillikauden avaus: broileria, grilliperunaa ja kaalisalaattia
Ihana ilma houkutteli meidät virittelemään piskuisen pallogrillimme. Jostain syystä en edes haaveile kaasugrillistä, vaan kunnon muurigrillistä, jossa pelataan avotulella tai hiilillä kuten nykyisessä köyhäilyversiossa. Pallogrillin ainoa miinus on se, että sillä on hivenen haastava tehdä ruokaa isommalle porukalle, mutta näin pienperheelle se on erinomainen vaihtoehto.
Grillaamisessa vaikeinta on keksiä, mitä grillaisi. Tänään ainekset kaiveltiin pakastimesta jakaapinpohjalta, koska kyseessä oli ex tempore grillaus. Broilerin seuralaiseksi tein marinoitua kaalisalaattia, grilliperunaa ranskankerman kera ja grillattua tomaatia. Perunan kanssa oli vielä sinapilla ja pippurilla sekä suolalla maustettua ranskankermaa.
Marinadin tein broileriin itse. Kokeilin tuollaista simppeliä vaihtoehtoa, johon öljyä, stiruunamehua ja chilikastiketta tuli kaikkia sama määrä. Oli oikein hyvää, broileriin kun pieni makeuskin sopii kivasti. Suurempaan määrään fileitä riittää ehkä vähempikin marinadi (esim. 6 filettä ja 4 rkl kutakin pääainesosaa). Tein varsinaisen pikamarinoinnin (noin tunti), mutta täytyy joskus kokeilla oikein ajan kanssa marinointia.
Broileria (oma marinadi)
broilerin fileitä
marinadi (per file):
1 rkl öljyä
1 rkl sitruunamehua
1 rkl chilikastiketta (makeaa)
mustapippuria
1/4 tl suolaa
(valkosipulia)
1. Nosta fileet astiaan ja kaada päälle marinadin ainekset. Kerro ainesten määrä fileiden määrällä.
2. Anna marinoitua muutaman tunnin. Kääntele välillä.
Kaalisalaatti (4 - 6:lle)
500 g kaalia/ varhaiskaalia
1 porkkana
1 dl vettä
½ dl etikkaa
1/3 dl sokeria
muutama kokonainen mustapippuri
laakerinlehti
½ tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä
1. Suikaloi kaali aivan ohueksi. Raasta kuorittu porkkana.
2. Sekoita mausteliemen ainekset (ei öljyä) ja kiehauta.
3. Kaada kaali-porkkanaseoksen joukkoon öljy ja kuuma mausteliemi ja sekoita.
4. Anna maustua pari tuntia ja tarjoa lihan tai broilerin lisäkkeenä.
25. huhtikuuta 2011
Pavlova marjojen kera
Ihanaa! Pääsiäisen pöytään olisi sopinut hedelmäpavlova, mutta pekäsin liiallista makeutta, ja toteutin pavlovan kuitenkin marjojen kera. Harmi, että oli käytettävä ulkolaista marjasekoitusta, mutta kuumensin marjat hyvin (keitin muutaman minuutin) ja annoin seoksen jäähtyä ja jähmettyä aina seuraavaan päivään.
Tämä on kyllä ihana jälkkäri ja sopii myös vilja-allergikoille. Marengin voi joko pursottaa tai vain levittää leivinpaperille. Itse pursotin, mutta sain aikaan erittäin sokeritahmaisen keittiön enkä ollut ollenkaan varma, maksoiko lopputulos vaivan. Ja Ellille annoin vatkaimen puhdistettavaksi ja hän sai sokeritahman riittämään ilmiömäisesti lähes kaikkiin irtotavaroihin keittiössä.
Pavlova 8:lle
Pohja:
6 kananmunan valkuaista
3 dl sokeria
2 tl perunajauhoja
1½ tl omenaviinietikkaa
Täyte:
2 dl vispikermaa
1 tl aitoa vaniljasokeria
400g tuoreita marjoja tai pakastemarjasekoitusta
1. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon sokeri desi kerrallaan ja vatkaa aina, kunnes sokeri sulaa marengin joukkoon..
2. Sekoita perunajauhot viimeiseen sokerierään ja vatkaa sokeri marenkiin. Lisää vielä lopuksi etikka.
3. Piirrä leivinpaperille ympyrä (halkaisijaltaan 24 - 28 cm) ja pursota tai leivtä marenki paperille pyöreään muotoon. Kakun reunat saavat olla keskiosaa korkeammat. Voit pursottaa myös pieniä marenkeja koristeeksi käytettäväksi.
4. Paista 110 - 125 asteessa 1½ tuntia. Nosta varoen jäähtymään ritilälle. Täytä samana tai seuraavana päivänä ja tarjoa heti täyttämisen jälkeen.
5. Vatkaa kerma vaahdoksi (sopivan löysäksi) ja sekoita joukkoon vaniljasokeri. Levitä kerma marenkipohjalle.
6. Lisää päälle marjat. Jos käytät ulkolaista marjasekoitusta (esim. Pirkka), kuumenna marjat hyvin (väh. 2 minuuttia) ja anna jäähtyä aivan kylmäksi ennen kerman päälle levittämistä.
Paahtopaistia ja balsamicosipulia lisäkkeineen
Jatketaan pääsiäisen menua. Joulun aikaan viimeksi tehtiin paahtopaistia, ja koska emme taida olla suuremmin lampaan ystäviä, niin paahtopaisti pääsi myös pääsiäispöytään. Se on kuitenkin makoisa ja simppeli ruoka ja voi sitten keskittyä erilaisiin lisäkkeisiin. Nyt seurana tarjoiltiin kermaperunoita, paistin kera haudutettua uuniporkkanaa, balsamicosipulia ja höyrytettyä kesäkurpitsaa sekä punaviinikastiketta.
Balsamicosipulit olivat aivan mahtavia. Sopivat erittäin hyvin naudan paistin kanssa ja suosittelisin niitä myös burgerien väliin ja lihamurekkeen ja jauhelihapivien seuralaisiksi, miksei muusin ja lihapullienkin kera. Kokeilkaa! Ohje on muuten Pirkan ohje.
Paahtopaistia on valmistettu jo aikaisemminkin. Nyt mentiin samalla reseptillä, mutta sisäpaistia oli noin 1,2 kg. Paahtopaistin kera uunivuokaan laitoin porkkanoita. Ne eivät kypsyneet paistin kanssa, mutta kun paistin sisälämpötila oli 59 astetta, nappasin paistin kääreisiin ja jatkoin porkkanoiden kypsennystä paistiliemessä 200 asteessa yhdessä kermaperunoiden kanssa. Balsamicosipulit voi valmistaa kasvislisäkkeistä ensin. Ne voi tarjota yhtähyvin haaleana tai kuumentaa pannulla uudelleen.
Balsamicosipulit
3 isoa sipulia
1 rkl öljyä
1/3 dl balsamicoviinietikkaa
½ dl vettä
1/4 - 1/2 tl suolaa
½ rkl sokeria
1. Leikkaa kuoritut sipulit puolirenkaiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleit muutama minuutti.
2. Lisää vesi, etikka ja mausteet. Hauduta kannen alla noin 15 minuuttia.
Höyrytetty kesäkurpitsa
1 kesäkurpitsa
voita
suolaa, pippuria
1tl oliiviöljyä
1. Pese ja kuutioi kesäkurpitsa. Höyrytä noin 8 minuuttia.
2. Laita kulhoon nokare voita, suolaa, pippuria, öljyä ja parmesaaniraastetta ja sekoita kuumat kesäkurpitsat joukkoon. Valmista juuri ennen tarjoilua.
Kermaperunat
500 g perunoita suikaleina
2 dl kermaa
½ tl suolaa
1. Kaada perunasuikaleet uunivuokaan. Lisää kerma ja suola ja sekoita.
2. Paista 200 asteessa 45-60 minuuttia.
23. huhtikuuta 2011
Pääsiäisen jälkiruoka: Minttu-jogurttijäätelö ja sitrussiirappi
Äitini taisi vinkata hyvissä ajoin, että voisin kehitellä hieman pääsiäismenuta. No, kyllähän minä kehittelin. Sain suunniteltua jälkiruoan, jota kokeilinkin jo muutama viikko sitten. Siihen se sitten jäi ja reseptikin julkaistaan vasta nyt, mutta tämä menee raikkaana jälkiruokana ainakin kesän loppuun ü Erityisesti voisin suositella tiikerijäätelön ystäville.
Jäätelöä pitää sekoitella mahdollisimman usein sen jäätyessä, jotta se hileytyisi mahdollisimman vähän. En omista jätskikonetta, mutta hyvää tuli näinkin.
Minttu-jogurttijäätelö (n. 8 dl jäätelöä)
2 dl kuohukermaa
400 g maustamatonta jogurttia
4 rkl hedelmäsokeria
½ ruukkua tuoretta minttua (mintunlehtiä)
1 tl vaniljasokeria
1. Vatkaa kuohukerma. Sekoita joukkoon jogurtti, sokeri ja hienonnetut mintunlehdet sekä vaniljasokeri.
2. Laita jäätelö pakastimeen. Pyri sekoittelemaan jäätelöä ½ - 1 tunnin välein.
3. Valmis jäätelö säilyy pakastimessa nelisen päivää. Peitä kannella, jotta jäätelöön ei tartu makuja.
Sitrussiirappi
1 sitruunan raastettu kuori ja mehu
1 appelsiinin raastettu kuori ja mehu
1½ dl sokeria
1. Pese hedelmät erittäin huolellisesti. Raasta kuoret.
2. Halkaise hedelmät ja purista niistä mehu.
3. Sekoita kattilassa mehut, raastettu kuori ja sokeri. Keittele muutama minuutti.
4. Anna siirapin jäähtyä. Siirappi ei ole kovin paksua, mutta jäähtyessään se hieman sakeutuu.
Pääsiäisen avaus: Broileri-parsarisottoa
Englannissa vietetty viikko ja muutkin kiireet ovat saaneet aikaan säälittävää hiljaisuutta blogissani. Nyt yritän taas ryhdistäytyä, reissustakin on hauskoja ruokajuttuja kerrottavana. Mennään kuitenkin ensin tähän päivään.
Pääsiäinen aloitettiin yhden yön hotellilomalla ihan vain kahden. Päälle vähän sisustusshoppailua ja nyt illalla kokkailtiin tätä broileri-parsarisottoa. Idea tuli ihan suoraan Englannista ja italiaisesta ravintolasta, jossa vastaavaa herkkua söin.
Parsa keitetään erikseen juuro sopivaksi, samoin broileri paistetaan pannulla. Muutoin tehdään tavan risottopohja, johon ainekset sitten lopuksi sekoitetaan. Tällä kertaa käytin sitruunamehua happoa antamaan, mutta eihän valkoviinin voittanutta ole.
Broileri-parsarisotto 4:lle
1 nippu parsaa
1 rkl öljyä
1 rkl voita
1 sipuli hienonnettuna
3 dl risottoriisiä
1 kasvisliemikuutio
1½ rkl sitruunanmehua (tai 1 dl valkoviiniä)
8 - 9 dl vettä
1 - 2 rkl voita
50 g parmesania raastettuna
n. 200 g broilerin filettä kuutioituna
suolaa ja mustapippuria myllystä
1. Leikkaa parsojen varresta muutama sentti pois (puisevampi osa). Keitä parsat nuput ylöspäin n. 5 minuuttia. Leikkaa parsat paloiksi. Tässä vaiheessa voi vielä erotella mahdollisesti jääneet puisevat osat. Laita parsat sivuun odottamaan.
2. Kuumenna öljy ja voi kattilassa ja kuullota sipuli. Lisää risottoriisi ja sitruunanmehu ja hämmennä.
3. Lisää joukkoon kasvisliemikuutio ja kuumaa vettä vähitelleen sitä mukaa, kun entinen neste on imeytynyt riisiin.
4. Paista samalla filekuutiot pannulla keskilämmöllä, kunnes ne ovat kypsiä. Paloja ei ole tarkoitus ruskistaa liikaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja laita nekin sivummalle odottelemaan.
5. Kun risotto on kypsää, lisää joukkoon kypsät parsanpalat, broileri, raastettu parmesan ja voi ja sekoita. Tarkista maku ja tarjoa heti.
13. huhtikuuta 2011
Tunnustusta muilta ja muille!
Ihana kevätpäivän yllätys oli se, että Kanelibasilika oli antanut tunnustuksen blogilleni. Mistä lie ketju lähtenyt liikkeelle, mutta Garam Masala oli puolestaan antanut tunnustuksensa Kanelibasilikalle. Käykää kurkkaamassa.
Tunnustuksen saaneen tehtävä on puolestaan vastata seuraaviin kysymyksiin ja antaa oma tunnustuksensa viidelle blogille.
1. Koska aloitititte blogin? Blogini on vieläkin lähes uunituore, sillä se on aloitettu joulukuussa 2010.
2. Mistä kirjoitatte blogissanne ja mitä se käsittelee? Enimmäkseen esitteln reseptejä, joita olen kokeillut viime aikoina. Lisäksi kirjoittelen välillä ajankohtaisista ruoka- ti keittiömaailman asioista. Tämä osio on jäänyt viime aikoina vähemmälle, lisäaineista sun muista on pauhattu hetkeksi ihan riittävästi.
3. Mikä seikka tekee blogistanne erilaisen verrattuna muihin blogeihin? Hmm.. varmaan jokaisessa blogissa on se omannäköinen silaus. Usein uudistelen tai muokkaan reseptejä. Reseptini juju on usein helppous ja hyvyys ü
4. Mikä sai teidät aloittamaan blogin pitämisen? Olen pitänyt jo vuosia omia reseptivihkoja. Inhoan sitä, että muistaa jonkin hyvän reseptin eikä löydä sitä siihen hätään. Tämä on siis vähän kuin sähköinen keittokirja ja toimii myös muiden iloksi.
5. Mitä haluaisitte muuttaa blogissanne? Olisi ihanaa julkaista enemmän kuvia. Tämä kevät on ollut heikkoa aikaa töihinpaluun, Ellin ja ihanan luonnollisen pahoinvoinnin myötä. Mutta eihän blogista saa stressaantua, joskus enemmän ja toisaalla vähemmän.
Tunnustuksia satelee täältä seuraaville blogeille: Inkiväärihillo, Ruokahommia, Chocomum,
Siskot kokkaa, Sillä sipuli.
Tunnustuksen saaneen tehtävä on puolestaan vastata seuraaviin kysymyksiin ja antaa oma tunnustuksensa viidelle blogille.
1. Koska aloitititte blogin? Blogini on vieläkin lähes uunituore, sillä se on aloitettu joulukuussa 2010.
2. Mistä kirjoitatte blogissanne ja mitä se käsittelee? Enimmäkseen esitteln reseptejä, joita olen kokeillut viime aikoina. Lisäksi kirjoittelen välillä ajankohtaisista ruoka- ti keittiömaailman asioista. Tämä osio on jäänyt viime aikoina vähemmälle, lisäaineista sun muista on pauhattu hetkeksi ihan riittävästi.
3. Mikä seikka tekee blogistanne erilaisen verrattuna muihin blogeihin? Hmm.. varmaan jokaisessa blogissa on se omannäköinen silaus. Usein uudistelen tai muokkaan reseptejä. Reseptini juju on usein helppous ja hyvyys ü
4. Mikä sai teidät aloittamaan blogin pitämisen? Olen pitänyt jo vuosia omia reseptivihkoja. Inhoan sitä, että muistaa jonkin hyvän reseptin eikä löydä sitä siihen hätään. Tämä on siis vähän kuin sähköinen keittokirja ja toimii myös muiden iloksi.
5. Mitä haluaisitte muuttaa blogissanne? Olisi ihanaa julkaista enemmän kuvia. Tämä kevät on ollut heikkoa aikaa töihinpaluun, Ellin ja ihanan luonnollisen pahoinvoinnin myötä. Mutta eihän blogista saa stressaantua, joskus enemmän ja toisaalla vähemmän.
Tunnustuksia satelee täältä seuraaville blogeille: Inkiväärihillo, Ruokahommia, Chocomum,
Siskot kokkaa, Sillä sipuli.
Isoäidin salaatti
Tämä on yhdenlainen muunnelma isoäidin salaatista. Itse voisin kai puhua iskän salaatista, sillä hän tekee usein salaatin juuri tähän kastikkeeseen sekoitettuna. Oikeaan isoäidin salaattiin taitaa tulla vain salaattia ja kananmunaa ja kastike kuohukermasta, mutta en pitänyt siitä kermaversiosta vaan tämä kermaviilivaihtoehto on parempi.
Isoäidin salaatti
2 kananmunaa keitettynä
salaattia
kurkkua
(tomaattia)
1 prk kermaviiliä
2 tl sinappia
1 tl sokeria
ripaus suolaa
tilliä (kuivattukin käy)
1- 2 tl sitruunanmehua
1. Erottele keitetyistä kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Valkuaiset pilkotaan salaattiin.
2. Hienonna keltuaiset ja sekoita joukkoon sokeri, suola ja sinappi.
3. Sekoita seos kermaviiliin ja lisää tilli ja sitruunanmehu. Tarkista maku.
4. Sekoita kastike ja salaatti keskenään. Tarjoa heti.
11. huhtikuuta 2011
Cookies
Ellin synttäritarjoiluja nämäkin. Tein näitä eka kertaa reilu kolme vuotta sitten. En ole oikein keksin ystävä, mutta nämä amerikkalaiset keksit ja tietenkin kotoisat kaurakeksit (-lastut) ovat herkkua!
Näihin kekseihin voi sujauttaa suklaata (kaikkea laatua), lempipähkinöitä (myös suolapähkinöitä) ja rusinoita tai muita kuivattuja hedelmiä. Jos ei pidä esim. rusinoista, niin taikinaan voi laittaa enemmän vaikkapa pähkinöitä. Saa siis varmasti oman maun mukaisia. Ohje on lisäksi helppo: ken jaksaa, vatkaa voin ja sokerin kuohkeaksi, ken ei, niin huolellinen sekoituskin riittää.
Ps. Tykkään enemmän maitosuklaasta kuin tummasta suklaasta näissä kekseissä!
Cookies from the States (n. 50 kpl)
200 g voita
1 dl sokeria
½ dl fariinisokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
2 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
1 dl rusinoita
100 g pähkinöitä (pekaanipähkinöitä)
100 - 150 g suklaata rouhittuna
1. Pehmitä voi mikrossa. Lisää sokerit. Vatkaa vaahdoksi (tai sekoita voimakkaasti jonkin aikaa).
2. Lisää kananmuna hyvin sekoittaen.
3. Sekoita kaikki kuivat aineet yhteen ja lisää taikinaan. Sekoita.
4. Nosta pellille nokareita (noin 15 kpl/ pelti).
5. Paista 175 asteessa noin 10 minuuttia.
9. huhtikuuta 2011
Eelinin 1-vuotissynttärit
Aika sitten menee nopsaan ja viime keväänä pääsiäisenä maailmaan saapunut pieni nyytti täytti jo vuoden. Itse olin melkein kyynel silmässä, kun aloitettiin synttärilaulu, mutta niin oli pieni päivänsankarikin. Kokonaisuudessaan lahjapaperin rapina ja laulu ja väenpaljous oli kaikkea aivan liikaa ja kyyneleet virtasivat, kunnes pienet sormet upposivat kinuskiin ja kermavaahtoon ja mieli rauhottui.
Eelinin synttäreillä tarjottiin suolaisena pikkupitsoja ja coctail-paloja. Lapsivieraita kun oli tulossa, niin yritin miettiä jotain lasten suuhunkin sopivaa. Lihapullat tehtiin itse, nakit totta kai ovat kaupasta.
Makeana tarjottavana oli Puppe-kakku, jossa oli mansikka-valkosuklaatäyte ja itse koiran kuva toteutettiin kinuskilla ja tummalla suklaalla. Suhtaudun liian epäilevästi väriaineisiin, joten aitoa kellertävää Pupen väriä ei voinut tavoitella. Lisäksi oli keltaista pashatorttua (version Pirkka-ohjeesta), kotitekoisia cookie-herkkuja ja toki hieman karkkia ja popparia.
Ohjeita on luvassa lähiaikoina.
Sun naurustasi kuulen sen,
sä elät aikaa suurten ihmeiden.
Autat mua uudestaan löytämään
leppäkertun, kun se lähtee lentämään!
Eelinin synttäreillä tarjottiin suolaisena pikkupitsoja ja coctail-paloja. Lapsivieraita kun oli tulossa, niin yritin miettiä jotain lasten suuhunkin sopivaa. Lihapullat tehtiin itse, nakit totta kai ovat kaupasta.
Makeana tarjottavana oli Puppe-kakku, jossa oli mansikka-valkosuklaatäyte ja itse koiran kuva toteutettiin kinuskilla ja tummalla suklaalla. Suhtaudun liian epäilevästi väriaineisiin, joten aitoa kellertävää Pupen väriä ei voinut tavoitella. Lisäksi oli keltaista pashatorttua (version Pirkka-ohjeesta), kotitekoisia cookie-herkkuja ja toki hieman karkkia ja popparia.
Ohjeita on luvassa lähiaikoina.
Sun naurustasi kuulen sen,
sä elät aikaa suurten ihmeiden.
Autat mua uudestaan löytämään
leppäkertun, kun se lähtee lentämään!
8. huhtikuuta 2011
Kinkku-ananaspiirakka
Piirakka on aina vieraille tarjottavaksi hyvä vaihtoehto. Itse olen kahvipöydässä kovasti suolaisen ystävä ja yleensä aina pitää jotain suolaista saada tarjolle.
Piirakka on sinällään melko tuhtia tavaraa, voita ja kermaa ja kananmunia. Mutta kovin paljon ei kannata lähteä keventämään, sillä maku kärsii välittömästi. Joskus olen kokeillut maitoa kerman sijaan - ei hyvä. Paras konsti keventää piirakkaa on puolittaa kerma-munaseoksen määrä ja vähentää juusto puoleen. Ei muita kompromisseja.
Kinkku-ananaspiirakka (9 palaa)
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
½ dl kauraleseitä (tai vehnäjauhoja)
1 kananmuna
Täyte:
150 g savustettua kinkkua
½- 1 prk ananaspaloja
100 g kirsikkatomaatteja
2 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
1/4 tl suolaa
ripaus mustapippuria
½ tl oreganoa
100 g juustoraastetta
1. Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää kananmuna ja sekoita tasaiseksi.
2. Painele voidellun piirakkavuoan pohjalle.
3. Täytettä varten kuutioi kinkku ja halkaise pestyt kirsikkatomaatit.
4. Levitä pohjalle kinkku ja ananakset. Kaada päälle kerma, johon on sekoitettu mausteet.
5. Ripottele pinnalle juusto ja viimeiseksi kirsikkatomaatin puolikkaat.
6. Paista 175 asteessa noin 35 minuuttia.
6. huhtikuuta 2011
Pannukakku eli pannari
Melkoinen vääryys on se, etten ole vielä laittanut tänne pannarin ohjetta. Kiistattoman hyvä jälkkäri ja välipala. Lisukkeilla voi tehdä arkista ja todella juhlavaa.
Kotona meillä oli pienenä tosi usein pannaria ja omatekoista mansikkahilloa. Tämän perinteen siirrän totisesti omille lapsilleni. Tosin ehkä suosikkilisukkeeni pannarin kanssa on omatekoinen omenasose, tämä on totisesti peruja mummolasta.
Äitini tekee parempaa pannaria kuin minä. Ihan sama vaikka ohje on sama, mutta joku ihme siinä on. Tästä reseptistä en ole enää varma, mistä se on peräisin, mutta keskeinen raaka-aine on voisula ja sitä en jätä pois, koska se tekee pinnasta ihanan maukkaan! Ja päälle omatekoista ripauksella kanelia maustettua omenasosetta. Mmmm!
Pannukakku (uunipelillinen)
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl kevytmaitoa
4½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
2 rkl sokeria
5 dl kevytmaitoa
3 rkl voisulaa
Yhteensä ohjeeseen tulee siis 9 dl maitoa.
1. Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon puolet maidosta.
2. Lisää suola, sokeri ja jauhot vispaten taikinasta sileää velliä.
3. Lisää loppu maito ja voisula ja anna turvota puolisen tuntia.
4. Paista 175- 200 asteessa 30 minuuttia.
Kotona meillä oli pienenä tosi usein pannaria ja omatekoista mansikkahilloa. Tämän perinteen siirrän totisesti omille lapsilleni. Tosin ehkä suosikkilisukkeeni pannarin kanssa on omatekoinen omenasose, tämä on totisesti peruja mummolasta.
Äitini tekee parempaa pannaria kuin minä. Ihan sama vaikka ohje on sama, mutta joku ihme siinä on. Tästä reseptistä en ole enää varma, mistä se on peräisin, mutta keskeinen raaka-aine on voisula ja sitä en jätä pois, koska se tekee pinnasta ihanan maukkaan! Ja päälle omatekoista ripauksella kanelia maustettua omenasosetta. Mmmm!
Pannukakku (uunipelillinen)
3 huoneenlämpöistä kananmunaa
4 dl kevytmaitoa
4½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
2 rkl sokeria
5 dl kevytmaitoa
3 rkl voisulaa
Yhteensä ohjeeseen tulee siis 9 dl maitoa.
1. Vatkaa munien rakenne rikki. Lisää joukkoon puolet maidosta.
2. Lisää suola, sokeri ja jauhot vispaten taikinasta sileää velliä.
3. Lisää loppu maito ja voisula ja anna turvota puolisen tuntia.
4. Paista 175- 200 asteessa 30 minuuttia.
3. huhtikuuta 2011
Pätkistäytekakku (suklaatäytekakku)
Elli täyttää ihan pian vuoden ja juhlimme erinäisistä syistä pariin otteeseen. Eilen olin ajatellut ostaa oikeasti jonkun valmiskakun, mutta ei antanut luonto sitten kuitenkaan periksi, vaan halusin kokeilla Pätkis-täytettä. Pätkis-täytteen yhden version löysin Herkkuhermo-blogista, mutta valmistin täytteen sitten näköjään hieman eri tavalla. Kakkupohja on kaakaolla maustettu tumma sokerikakkupohja ja päälle laitoin suklaakuorrutetta ja hieman kermaa. Mitään koristeeksi kelpaavaa ei kaapeista löytynyt, joten tyydyimme yksinkertaiseen kauneuteen.
Pätkis-suklaatäytekakku
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2½ dl vispikermaa (Flora vispiä)
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 pss (140g) Pätkis-suklaata
1. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vaahto on spoivaa, kun vaahtoa valuttamalla voi piirtää vaahdon pintaan kahdeksikon.
2. Sekoita jauhot ja kaakaojauhe ja siivilöi taikinan joukkoon taikinakaapimella varovasti sekoitellen.
3. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.
4. Nosta kakku uunista ja anna jäähtyä hieman ennen kumoamista.
5. Valmista täyte. Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Pehmitä tuorejuusto sekoittamalla sitä ja lisää se sen jälkeen kermavaahdon joukkoon. Sekoita hyvin.
6. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Seoksesta saa mukavan notkeaa, kun lisää tilkan maitoa joukkoon. Sekoita suklaasula kerma-tuorejuustoseoksen joukkoon ja täyte on valmis.
7. Halkaise kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta maidolla. Jaa täyte kahteen väliin ja kasaa kakku.
8. Anna kakun asettua hetken viileässä. Päälle voi nostaa painoksi esim. leikkuulaudan.
Suklaakuorrute
3/4 dl kuohukermaa
100 g tummaa suklaata
1. Laita kattilaan kerma ja suklaapalat ja kuumenna varovasti, kunnes suklaa on sulanut kerman joukkoon. Kaada kakun päälle. Anna jähmettyä kylmässä.
Pursotuksiin:
2 dl kuohu- tai vispikermaa
Pätkis-suklaatäytekakku
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
1½ dl vehnäjauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2½ dl vispikermaa (Flora vispiä)
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 pss (140g) Pätkis-suklaata
1. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Vaahto on spoivaa, kun vaahtoa valuttamalla voi piirtää vaahdon pintaan kahdeksikon.
2. Sekoita jauhot ja kaakaojauhe ja siivilöi taikinan joukkoon taikinakaapimella varovasti sekoitellen.
3. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.
4. Nosta kakku uunista ja anna jäähtyä hieman ennen kumoamista.
5. Valmista täyte. Vatkaa vispikerma vaahdoksi. Pehmitä tuorejuusto sekoittamalla sitä ja lisää se sen jälkeen kermavaahdon joukkoon. Sekoita hyvin.
6. Sulata suklaa varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Seoksesta saa mukavan notkeaa, kun lisää tilkan maitoa joukkoon. Sekoita suklaasula kerma-tuorejuustoseoksen joukkoon ja täyte on valmis.
7. Halkaise kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta maidolla. Jaa täyte kahteen väliin ja kasaa kakku.
8. Anna kakun asettua hetken viileässä. Päälle voi nostaa painoksi esim. leikkuulaudan.
Suklaakuorrute
3/4 dl kuohukermaa
100 g tummaa suklaata
1. Laita kattilaan kerma ja suklaapalat ja kuumenna varovasti, kunnes suklaa on sulanut kerman joukkoon. Kaada kakun päälle. Anna jähmettyä kylmässä.
Pursotuksiin:
2 dl kuohu- tai vispikermaa
1. huhtikuuta 2011
Nyt tiedän, mikä on eines! Ja paljastan lempieinekseni..
Ajattelin kevennykseksi esitellä teille oman lempieinekseni, kunnes juurikin tajusin, ettei se ole eines, vaan pakaste, tarkemmin raakapapakaste.
Eines on teollisesti valmistettu ja jatkokäsitelty elintarvike, joka on syötävää sellaisenaan tai lämmitettynä. Sana on kuitenkin ollut olemassa jo ennen kuin varsinaiset einekset on keksitty. Aiemmin ja edelleenkin sana tarkoittaa evästä (ruokaa).
No, kun nyt kerran vauhtiin pääsin, niin esittelen tässä sen minkä meinasinkin. Meidän pakastimesta löytyy usein Sitruunaleikkeitä. Ne ovat siis paneroitua seitifilettä (53 %) Tykkään niistä tosi kovasti ja lisäaineitakin on yksi vaivainen E414. Niin ja sitruunahappo, joka on kuitenkin täysin luonnollinen aine. Olen laiska laittamaan kalaa ja musertunut sen faktan alla, että ostamani kala on lähes aina viljeltyä ja niinpä meillä kala kuin kala ajaa kalan asemaa. Nämä kalapalat tulevat pysymään lautasillamme.
Vaikka pidän itseäni ruokatietoisena valikoijana, en täysin välttele eineksiä. Tänä vuonna olen ostellut ainakin seuraavia tuotteita: nakkeja, makkaraa, porkkanalaatikkoa, lähileipomon lihapiirakoita ja perunasalaattia. Hei, ja kerran lättypitsat siitä ärtyneenä etten löytänyt himoitsemiani leivonnaisia. Kahdesta ensinmainitusta olemme ostaneet nitriitittömiä vaihtoehtoja ja perunasalaatista sitä, mikä sisälsi vähiten lisättyjä aineita. Lähileipomon lihapiirakan koostumusta ei kaupassa ollut mahdollista selvittää eikä myöhemmin kotonakaan eli ainoa vaihtoehto olisi soitto leipomolle. Tällainen on kyllä kuluttajalta liikaa vaadittu!
Eines on teollisesti valmistettu ja jatkokäsitelty elintarvike, joka on syötävää sellaisenaan tai lämmitettynä. Sana on kuitenkin ollut olemassa jo ennen kuin varsinaiset einekset on keksitty. Aiemmin ja edelleenkin sana tarkoittaa evästä (ruokaa).
No, kun nyt kerran vauhtiin pääsin, niin esittelen tässä sen minkä meinasinkin. Meidän pakastimesta löytyy usein Sitruunaleikkeitä. Ne ovat siis paneroitua seitifilettä (53 %) Tykkään niistä tosi kovasti ja lisäaineitakin on yksi vaivainen E414. Niin ja sitruunahappo, joka on kuitenkin täysin luonnollinen aine. Olen laiska laittamaan kalaa ja musertunut sen faktan alla, että ostamani kala on lähes aina viljeltyä ja niinpä meillä kala kuin kala ajaa kalan asemaa. Nämä kalapalat tulevat pysymään lautasillamme.
Vaikka pidän itseäni ruokatietoisena valikoijana, en täysin välttele eineksiä. Tänä vuonna olen ostellut ainakin seuraavia tuotteita: nakkeja, makkaraa, porkkanalaatikkoa, lähileipomon lihapiirakoita ja perunasalaattia. Hei, ja kerran lättypitsat siitä ärtyneenä etten löytänyt himoitsemiani leivonnaisia. Kahdesta ensinmainitusta olemme ostaneet nitriitittömiä vaihtoehtoja ja perunasalaatista sitä, mikä sisälsi vähiten lisättyjä aineita. Lähileipomon lihapiirakan koostumusta ei kaupassa ollut mahdollista selvittää eikä myöhemmin kotonakaan eli ainoa vaihtoehto olisi soitto leipomolle. Tällainen on kyllä kuluttajalta liikaa vaadittu!