Tervetuloa keittiöömme!

Tässäpä on kuva talomme punaisesta keittiöstä. Täällä kokkailen ja viihdyn, kuten kotoilu-tekstissä kirjoittelinkin aiemmmin. Voin valottaa vähän keittiön historiaa.

Ostimme yli 80-vuotiaan talon joulukuussa 2007. Kaikki tapahtui lähestulkoon hetken mielijohteesta, josta pian tuli pakkomielle. Näimme talossa jotain, kutsuttakoon sitä vaikka kodin hengeksi, ja niin teimme kaupat. Vanha talo oli yllätyksiä täynnä, mutta nyt remontti alkaa olla loppusuoralla, emmekä ole sitä niin aktiivisesti enää viimeiseen vuoteen (olisiko Ellipellisellä vaikutusta asiaan..) tehneet. Allekirjoittanut on etenkin laiskistunut. Hiljaa hyvä tulee.

Vanha keittiö 2007.

Vanha keittiö koostui kirjavan kukertavista yökötyksistä, väritykseltään ehkä enemmän keskieurooppalaista kuin viileää vaaleaa pohjoismaalaisuutta. Vihertävän ruskea laatta täydensi kirjavaa muovimattoa. Melamiini-mitkä-lie-muovipinnoitteiset kaapinovet irvailivat punertavina ja lopullisen silauksen toi vihreämusta kivijäljiltelmätaso. Kaapiston alla oli hiiren valtakunta kaikkine kindermunakoteloineen ja sipulinkuorineen. Ja kaiken kruunasi epäilyttävä kulmakaappi, joka oli selvästi tee-se-itse-miehen tekosia. Oli siis sanomattakin selvää, että keittiö olisi pakko räjäyttää.

Päätin suunnitella keittiön itse yhteistyössä mieheni kanssa. Minä siis suunnittelin ja hän nyökytteli. Budjetti koko talon remonttiin oli 30 - 40 000 euroa, joten voitte arvata, että suuntasimme katsemme Ikeaan. Jotkuthan käyttävät tuollaisen budjetin pelkkään keittiöön, mutta meidän keittiöön meni kodinkoneineen kaikkineen alle 6000 euroa.

Keittiön suunnitelma muutui muutamia kertoja. Merkittävää on se että minulla piinallinen taipumus karsastaa kulmakaappeja, joten se rajoitti suunnitelmaa. L-muotoisen keittiön sijaan lisätilaa haettiin saarekkeesta. Tästäkin kuvasta on muutoksia tapahtunut. Yläkaapit poistettiin yhtä lukuunottamatta, tasot ovat massiivipuiset, uuni sijoitettiin korkeaan kaappiin mikron alle ja induktiolieden ale tuli vetolaatikosto vasten kaikkia lapsiperheen turvallisuusohjeita. Perustelimme tämän sillä, että induktioliettä ei voi saada päälle ilman kattilaa, joten ehkä pieni lapsi ei ole aivan niin järjestelmällinen, että hakisi ensin kattilan kaapista polttaakseen näppinsä. Punaista kaakelia mietimme pitkään, mutta ilman väriläiskää keittiö olisi jäänyt valjuksi ja punainen sopi hienosti oikealle puolelle paljastettuun hirsiseinään. Emmekä ole kyllästyneet väriin.


Keittiö on vastannut odotuksiamme ja laatu on ollut hyvää. Kaikki toimii ja mikä tärkeintä - minä pystyn toimimaan! Olisikin hauska kuulla teidän keittiöistä ja mahdollisista remonteista. Mikä mätti ja miten kävi?