Elämässä kaikki on aina kesken, mutta ruoanlaitossa saa hetkessä valmista! Nautitaan! Ruokailmiön blogi päivittyy nykyään harvakseltaan, käy kurkkaamassa aktiivisia Facebook-sivuja!
▼
30. lokakuuta 2011
Uunihedelmät
Nopea jälkiruoka päättämään mikä tahansa syksyinen menu. Helppoudestaan huolimatta ansiokas jälkiruoka ja vuokaan muodostuva liemi on superhyvää. Kanelin ja appelsiinin liittoa pitäisi soveltaa jossain muussakin yhteydessä!
Uunihedelmät 4:lle
4 luumua
2 omenaa
2 rkl fariinisokeria
½ - tl kanelia
kanelitanko
½ dl appelsiinimehua
vaniljajäätelöä
1. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen.
2. Pese hedelmät, halkaise luumut ja poista kivet. Lohko omena neljään osaan ja poista siemenkodan osat.
3. Laita hedelmät uunivuokaan, ripottele päälle sokeri ja kaneli.
4. Lisää vielä appelsiinimehu ja kanelitanko.
5. Nosta uuniin, ei haittaa vaikka uuni ei ole vielä lämmin.
6. Paistele 15 - 20 minuuttia, uunin voi napsauttaa pois n. 5 minuuttia aiemmin.
7. Tarjoile lämpimänä vaniljajäätelön kera.
28. lokakuuta 2011
Kotoisat lihapiirakat
Kyllä se on niin, että lihapiirakka on kestosuosikkini, mitä tulee nakkikiskaruokaan. Nakkikiskalla tulee kuitenkin käytyä ehkä kerran vuodessa, jos silloinkaan, joten lihapiirakkavaje täytyy täyttää muin keinoin.
Kesällä alkoi yhtenä iltana tehdä niin paljon mieli lihistä, että pakkasin Ellin pyörän kyytiin ja hurautin lähikauppaan. Lihapiirakoita voi myös onneksi valmistaa ihan kotikeittiössä, ei uppopaistettuna vaan hieman kevyempänä versiona uunissa.
Lihapiirakat 12 kpl
Taikina:
4 dl vettä
10 g hiivaa
½ rkl suolaa
500 g sämpyläjauhoja
Täyte:
4 dl vettä
1 dl puuroriisiä
2 sipulia
1 rkl lihafondia (tai lihaliemikuutiota maun mukaan)
laakerinlehti
5 - 6 mustapippuria
½ tl valkosipulijauhetta
½ tl chilimaustetta
½ tl paprikajauhetta
200 - 300 g paistettua jauhelihaa
voiteluun öljyä
1. Valmista taikina. Sekoita huoneenlämpöinen vesi, hiiva, suola ja jauhot notkeaksi taikinaksi. Kohota parisen tuntia, taita taikinan reunoja (vaivaa) muutaman kerran kohoamisen aikana.
2. Valmista täyte ajoissa, niin se ehtii jäähtyä ennen täyttämistä. Laita kattilaan vesi, riisi, hienonnetut sipulit ja mausteet. Keitä, kunnes riisit ovat kypsiä ja seos puuromaista. Lisää joukkoon kypsä jauheliha. Tarkista maku.
3. Jaa pehmeä taikina jauhotetulla pöydällä 12 osaan. Kauli tai taputtele litteiksi ympyröiksi (halk. n. 15 cm). 4. Lusikoi ympyrän toiselle puoliskolle noin 2 ruokalusikallista täytettä. Taita lihapiirakka puoliympyräksi ja sulke reunat painamalla puoliskot yhteen sormin. Nosta pellille leivinpaperin päälle.
5. Kohota noin 30 minuuttia. Voitele öljyllä.
6. Paista 225 asteessa 15 - 20 minuuttia, kunnes piirakat saavat mukavasti väriä. Pehmitä liinan alla.
7. Tarjoa (nakkien ja) mielimausteidesi kera.
Vain nakki puuttuu! |
26. lokakuuta 2011
Toscapullat
Pienestä se on joskus kiinni. Marko tuli yksi päivä kotiin ja kehui syöneensä naapureilla toscapiirakkaa. Toscapiirakan ihana mantelinen kuorrute painoi mieltäni päivän pari ja sitten oli ryhdyttävä itsellekin tuota herkkua väsäämään. Kokeilin toscapullia taikinalla, jonka ainekset ovat kuin pullataikinasta, mutta valmistustapa erilainen ja taikinaan ei vaivata sitkoa. Lopputuloksena on muromaisempi leivonnainen kuin tavallinen pulla. Päälle sitten ihanainen tosca ja iltapäiväkahville mars!
Vaihtoehtoisesti pullat voi pyöräyttää ihan tavallisesta pullataikinasta. Tavallisesta ½ litran pullataikinasta tulee 36 pikkupullaa, esimerkiksi 12 tällaista toscapullaa, 12 pikkupullaa ja 12 korvapuustia - kaikki samasta taikinasta!
Toscapullat 16 kpl
100 g voita
5½ dl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
25 g hiivaa
2 tl kardemummaa
½ tl suolaa
2 rkl sokeria
Täyte:
40 g voita
reilu rkl sokeria
Tosca:
80 g mantelilastuja
50 g voita
3/4 dl sokeria
2 rkl vehnäjauhoja
1 rkl maitoa
aavistus suolaa
1. Sekoita pehmeän voin joukkoon vehnäjauhot (murumainen seos).
2. Sekoita kylmään tai haaleaan maitoon hiiva, suola, sokeri ja kardemumma.
3. Lisää voi-jauhoseos ja sekoita taikina tasaiseksi.
4. Kauli taikina noin 35 x 50 cm:n kokoiseksi levyksi. Levitä levyn päälle sula voi ja sokeri.
5. Kääri levy rullalle ja leikkaa rulla 16 palaan. Nosta palat paperivuokiin.
6. Kohota reilu tunti.
7. Paista pullia 225 asteessa 6 minuuttia ja sekoita sillä välin toscan ainekset kattilassa ja kiehauta.
Pullat ennen toscan lisäämistä. |
24. lokakuuta 2011
Sienipasta
Simppeli sienipasta joka kokille!
Sienipasta 4 - 5 ann.
250 g tagliatelle-pastaa
vettä
suolaa
1 rs siitakesieniä (150g)
1 sipuli
½ rs tuoreita herkkusieniä tai pieni purkki säilykeherkkusieniä
1 prk Creme Bonjour Cousine tatti-herkkusienivalmistetta
1 dl kermaa
parmesania tuoreena raasteena
valkosipulia
suolaa, pippuria
pinjansiemeniä
tuoretta persiljaa
1. Laita pastan keitinvesi kiehumaan.
2. Paista pannulla öljyssä tai voissa sipuli (valkosipuli) ja sienet, kunnes ne ovat pehmeitä ja neste on haihtunut. Laita pasta keittymään ja keitä tarkkaan keittoajan mukaan.
3. Lisää sieniseokseen kerma ja Creme Bonjour, raastettu parmesan, hieman mustapippuria ja tarpeen mukaan suolaa.
4. Lisää juuri ja juuri kypsä, valutettu pasta kastikkeen joukkoon. Sekoita sekaan tuoretta hienonnettua persiljaa ja pinjansiemeniä, tarjoa heti.
22. lokakuuta 2011
Suklaakääretorttu
Tällaista suklaakääretorttua Sacherin tapaan! Tämä on taas yksi niistä innovaatioista, joita syntyy kaapissa olevista aineksista. Pidän nimittäin aina kaapissa tummaa suklaata ja yleensä jääkapista löytyy vispikermaa, ja leivontaa varten myös rahkaa ja kermaviiliä.
Kääretorttu on mukavan suklaista. Aprikoosihilloa laitoin noin 200 g ja mielestäni sitä olisi saanut olla enemmän. Kannataa kuitenkin tarkistaa hillon makeus, ettei tule liian makeaa.
Suklaakääretorttu
Suklaakääretorttupohja:
4 kananmunaa
1½ dl sokeria
1 dl ohrakasta
½ dl kaakaojauhetta (tummaa)
1 tl leivinjauhetta
Täyte:
200-300 g aprikoosihilloa
2 dl vispikermaa
100 g tummaa suklaata sulatettuna
1. Valmista kääretorttupohja. Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi, lisää joukkoon yhteen sekoitetut kuivat aineet.
2. Levitä taikina taikinakaapimen avulla leivinpaperin päälle ja paista 225 asteessa 5 - 8 minuuttia. Kumoa kuuma kääretorttulevy sokeroidulle leivinpaperille ja irrota varovasti paistopaperista.
3. Sulata tumma suklaa ja anna sen hieman jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita siihen suklaa.
4. Levitä jäähtyneelle kääretorttulevylle aprikoosihillo ja kerma-suklaaseos ja kääri rullalle. Koristele. Kääretorttu on helpompi leikata, jos se saa tekeytä valmiina jääkaapissa jonkin aikaa.
21. lokakuuta 2011
Herkumpi puuro
Ja miten terveellinen! Kiinnostavaa luettavaa ruoan terveysvaikutuksista saa esimerkiksi kirjasta Parantavien ruokien opas. Sitä tulee aina välillä selailtua ja jos eivät tietyt ruoka-aineet nyt ihan täydellisesti ketään paranna, niin usko terveyden kohentumiseen auttaa sekin jo pitkälle.
Tässä puurossa yhdistyy kertakaikkisen ihanasti monta hyvää ruoka-ainetta:
kaurahiutaleet, kaneli, pähkinät ja omenat, sekä rusinat.
Herkkupuuro 2:lle
5 dl vettä
vajaa 2 dl kaurahiutaleita
½ dl rusinoita
½ tl kanelia
6 saksanpähkinää
1 omena kuorittuna ja raastettuna
1. Keitä kaurapuuro pakkauksen ohjeen mukaan.
2. Lisää kuumaan puuroon rusinat, kaneli, murskatut pähkinät ja raastettu omena.
Ps.
saksanpähkinät: omega-3-rasvahappoja, serotoniinia
kaneli: säätelee verensokeria, saattaa alentaa kolesterolia
kaura: positiiviset vaikutukset kolesteroliin, verenpaineeseen ja sydämen toimintaan, vähentää hapettumista ja tulehduksia, parantaa lasten suorituksia muistia vaativista tehtävistä
omena: sisältää molempia kuitutyyppejä, kuoressa antioksidanttisia vaikutuksia, helpottaa ruoanasulatusvaivoja, ehkäsee mahdollisesti jopa suoliston syöpää
rusinat: helpottavat ruoansulatusvaivoja
19. lokakuuta 2011
Niin helppo ja mahtava elonkorjuuleipä
Nyt on iskenyt leipäinnostus. Tämä on ihan mahtava leipä, kätevä tehdä, helppo, vaivaton ja maistuu ainakin paahdettuna vielä kolmen päivän päästä leipomisestakin. Aiemmin tekemäni maalaisleipä oli kyllä tosi hyvää, mutta into jäi päälle ja kokeilin nyt tällaista tanskalaisen Camilla Plumin leipurin nikseistä tuttua ohjetta. Taikinaan tulee tosi vähän hiivaa, koska taikina kohoaa osittain juurimenetelmällä. Luomujauhot saattavat toimia juurileivissä tavallisia paremmin, mutta molemmilla onnistuu. Tässä taikinassa ei käsiään tarvi sotkea, sillä taikinaa vain käytännössä sekoitellaan ja muotoillaan. Kohotus vie useita tunteja. Taikina tulee tässä ajassa kiinteäksi ja helposti leivottavaksi, ja ohjeessakin käskettiin kohottaaa, kunnes taikina on kohonnut tarpeeksi.
Kaikenlaisia leipäsivuja selaillessani löysin hyvän vinkin tällaisen leivän säilyttämiseen: kääri leipä leivinliinaan ja säilytä jääkaapissa!
Elonkorjuuleipä (1 jättiläisleipä tai kaksi suurtaa leipää)
8 dl vettä
10 g hiivaa
1 kg (luomu)vehnäjauhoja
Esim. 200 g luomuruisjauhoja ja 800 g tavallisia puolikarkeita vehnäjauhoja
tai: ½ täysjyväjauhoja ja ½ puolikarkeita
tai: 1 dl kauraleseitä, 200g täysjyvävehnäjauhoja, loput hiivaleipäjauhoja
1 rkl (karkeaa) suolaa
Sekoita ainekset pikaisesti tasaiseksi, kunnes taikina pysyy koossa, mutta on edelleen märkää. Kohota taikinaa siinä 1 - 2 tuntia huoneenlämmössä.
Taita reunat keskustaan pari kertaa ja kohota vielä tunti.
Taittele reunoja uudelleen ja kohota vielä tunti (yhteensä siis 3 - 4 tuntia). Jos taikina ei ole tarpeeksi kohonnut, jatka kohottamista. Jos kohotat taikinan viileämmässä (12 - 15 astetta), kohotusaika saa olla vaikka 6 tuntia, eikä taikinaa tarvitse välillä käännellä.
Jauhota pöytä ja kumoa taikina sille varovasti. Älä vaivaa. Taittele reunoja muutaman kerran. Vaihtoehtoisesti voit pyöräyttää taikinaa kulhossa muutaman kerran ja kumota taikinan suoraan leivinpaperille.
Nosta kohoamaan leivinpaperille taitokset alaspäin 45 - 60 minuutiksi.
Lämmitä uuni ja pelti 250-asteiseksi. Siirrä leipä leivinpaperin avulla varoen kuumalle pellille ja pane uuniin. Lisää uunin pohjalle uunipannuun 2 dl kylmää vettä ja sulje luukku heti. Paista 250 asteessa 15 minuuttia. Vähennä lämpöä 200 asteeseen ja paista vielä 25 - 35 minuuttia kullanruskeaksi. Kypsä leipä on kovakuorinen ja pohja kumahtaa kopauttaessa. Jäähdytä ritilällä, älä peitä. Anna leivän jäähtyä kunnolla ennen leikkaamista.
17. lokakuuta 2011
30-minute meal: Feta-yrttikanaa, kasviksia ja kaalisalaattia
Olenpa katsellut noita Jamien 30-minute meal- ohjelmia ja yhdessä jaksossa oli täytettyjä broilerin rintafileitä ja niinpä kokkasin niistä nyt oman versioni. Tämä ei siis ole mitenkään yhdenmukainen tuon Jamien hässäkän kanssa, koska vaihtelin aineksia aika reilusti.
En ihan onnistunut tekemään kaikkea 30 minuutissa. Hauskaa on ollut kyllä lukea muidenkin kokemuksia netistä. 24 minuutin kohdalla hieman juhlin, että helppoa kuin heinänteko, mutta aikaa kuluikin 40 minuuttia, sillä pannukasvikset ottivatkin yllättävän pitkän ajan kypsyäkseen. Jamie valmisti oikeasti lisäkkeeksi tomaatti-parsapannua, mutta vaihdoin sen tällaiseen suomalaiseen versioon, kun ei tuo parsakaan nyt ole kovin ajankohtaista.
Ruoka oli erittäin hyvää ja hauska oli kokeilla tällaista "kiireessä kokkaamista", olenpa jopa toivonut tuota Jamien kirjaa joulupukilta. Jamie on taitavasti kaupallistanut koko osaamisensa ja ideoita tuntuu riittävän, mutta tällainen valmiiden ateriakokonaisuuksien luominen on mielestäni hyvä idea. Itse en ainakaan aina ole niin järin kekseliäs noiden lisukkeiden kanssa.
Feta-yrttibroilerit 4:lle
4 kpl (n. 600 g) broilerin rintafileitä
kourallinen tuoretta persiljaa
kourallinen tuoreita basilikan lehtiä
1 iso valkosipulin kynsi
½ sitruunan kuori
½ tl suolaa
100 g hyvää fetajuustoa (esim. Patros)
ripaus mustapippuria
Juurespannu
oliviöljyä
2 isoa perunaa
2 porkkanaa
½ tl kuivattua timjamia
1 laakerinlehti
1 valkosipulinkynsi kuorineen
suolaa
Kaalisalaatti
½ pieni valkokaali
1 pieni sipuli
½ punainen mieto chilipalko
½ sitruunan mehu (ei kokonaan)
suolaa
mustapippuria ripaus
oliiviöljyä
1. Aloita silppuamalla yrtit ja valkosipuli leikkuulaudalla, heitä päälle suola, sitruunankuori ja pippuri sekä feta ja hienonna koko setti veitsellä pieneksi.
2. Leikkaa pienellä veitsellä rintafileisiin kunon taskut ja täytä fileet. Laita jo pannu kuumenemaan ja lorauta siihen oliiviöljyä.
3. Nosta fileet pannulle kypsymään ja leikkaa pikaisesti leivinpaperista ympyrä ja painele se kanafileiden päälle. Tässä vaiheessa aikaa on mennyt 8-10 minuuttia.
4. Kuori perunat ja porkkanat, leikkaa noin sentin vahvuisiksi suikaleiksi ja heitä lämpimälle pannulle, johon on laitettu laakerinlehti, valkosipulinkynsi kuorineen ja timjamia. Mausta juurekset vielä suolalla. Aikaa on kulunut nyt noin 15 minuuttia. Muista käännellä juureksia ja seurata niiden kypsymistä.
5. Käännä broilerin fileet ja säädä pannun kuumuutta, jos tarpeen. Laita leivinpaperi takaisin kanojen päälle. Itse paistoin hiukan keskilämpöä kuumemmalla.
5. Raasta kaali, hienonna sipuli ja chili ja sekoita ainekset kulhossa. Lisää suolaa, oliiviöljyä, sitruunanmehua ja hiukan mustapippuria. Sekoita. Tarkista maku. Aikaa on nyt kulunut noin 25 minuuttia.
6. Kun broileri on kullanruskeaa molemmin puolin (ja kypsää), nosta se vetäytymään leikkuulaudalle.
7. Tarkista juuresten kypsyys. Niihin saa jäädä hieman purutuntumaan. Kaada juurekset tarjoiluvuokaan. Leikka broileri fiileet paksuiksi siivuiksi ja nostele ne juuresten päälle. Kaada pannun liemi (öljy) broilerin päälle ja heitä pintaan vielä ripaus suolaa makusi mukaan.
8. Hyvää ruokahalua (keittiö siivotaan, kun jaksetaan)!
15. lokakuuta 2011
Pikainen falafelwrap
Joskus aikoinani oleilin vaihto-opiskelijana Ateenassa ja täytetyt pita-leivät pelastivat monesti pikkunälältä tai päättivät mukavasti opiskelijaillan ennen nukkumaanmenoa. Pitan täytteenä oli vaikkapa jauhelihakebabia tai lihasuikaleita, ranskanperunoita, salaattia, sipulia, tsatsikia tai paksua kreikkalaista jogurttia. Koska tässä wrapissa on falafelien lisäksi fetakastiketta, jonka maku muistuttaa jonkin verran tsatsikia, niin tuli heti mieleen nuo ajat vaihtarina.
Tässä siis tortilla kohtaa kreikkalaisen pitan, ruoka on simppeliä ja hyvää! Hyvä illanistujaisruoka myös! Fetakastiketta tarjoilin äskettäin myös uunikasvisten kera ja jatkossa aion tehdä sitä myös kasvispihvien seuraksi.
Falafel-wrapit ( 4 kpl)
4 tortillalettua
12 falafel-pyörykkää (vaikka pakaste)
kurkkua
salaattia
tomaattia
Feta-kastike:
100 g hyvää fetajuustoa
2 dl kermaviiliä (12%)
ripaus suolaa ja mustapippuria
oliiviöljyä
tuoretta persiljaa
valkosipulijauhetta
1. Valmista fetakastike ja pilko kasvikset.
2. Lämmitä tortillat ja falafelit.
3. Viipaloi falafelpyörykät ja täytä tortillat niillä, kasviksilla ja fetakastikkeella.
13. lokakuuta 2011
Maalaisleipää
Tämän leivän valmistaminen on tavallista hieman hitaampi prosessi, mutta kun taikinan teko on kahdessa osassa, leipä valmistuu jotenkin vaivattomasti. Lopputuloksena on kunnon slow foodia, ihanan rapeakuoista maalaisleipää.
Joskus löysin netistä sellaisen miehen kirjoittaman leipäblogin, jossa oli kaikenlaista leipää ja leiväntekoa (ei ollut VivaCiabatta). En löydä sitä blogia enää!! Harmi! Olisi ollut kiva esitellä teillekin.
Maalaisleivät (2 kpl)
Juuri:
4 dl haaleaa vettä
½ pkt tuorehiivaa
2 rkl siirappia
6 dl luomu täysjyvävehnäjauhoja (osa grahamjauhoja, hiivaleipäjauhoja)
Sekoita hiiva haaleaan veteen. Veden ei tarvitse siis olla lämmintä. Sekoita joukkoon myös siirappi ja jauhot ja nosta taikina jääkaappiin yön yli.
1½ tl suolaa
4½ dl vehnäjauhoja
Aamulla sekoita juuri sekaisin ja lisää joukkoon suola. Lisää vehnäjauhoja koko ajan alustaen ja vaivaa taikinaa kaiken kaikkiaan noin 10 minuuttia (käsin). Anna taikinan kohota 1½ tuntia huoneenlämmössä.
Kohottamisen jälkeen kaavi taikina kulhosta jauhotetulle pöydälle ja painele ilmakuplat pois. Leivo taikinasta kaksi pyöreää leipää. Kohota 30 minuuttia.
Kuumenna uuni 250 asteeseen ja nosta pohjalle höyrystymään vesiastia. Kuumenna myös pelti uunissa.
Kun leivät ovat kohonneet 30 minuuttia, siirrä ne leivinpaperin kanssa varoen kuumalle pellille, viillä veitsellä viillot ja paista 250 asteessa ensin 15 minuuttia, käännä sitten uunin lämpö pois ja anna leipien kypsyä vielä n. 15 minuuttia. Kypsä leipä kumhtaa pohjasta komeasti.
Nosta leivät ritilän päälle jäähtymään, älä peitä.
12. lokakuuta 2011
Uunijuurekset ja fetakastike
Uunissa juureksista tulee aivan ihania. Meidän perheen suosikkeja olivat erityisesti lanttu ja punajuuri. Nämä juurekset kyllä rakastavat siirapin ja suolan yhdistelmää.
Fetakastike kruunaa uunijuurekset, seuraksi käy niin kala, lihapullat kuin kaalikääryleetkin.
Uunijuurekset ja fetakastike (4 ann.)
2 isoa perunaa
3 punajuurta
3 porkkanaa
2 sipulia
½ lanttu
3 rkl oliiviöljyä
½ - 1 tl suolaa
½ tl timjamia
1/4 tl rosmariinia
vajaa ½ tl valkosipluijauhetta
2 rkl juoksevaa hunajaa
1. Kuori ja pilko juurekset vajaan sentin vahvuisiksi suikaleiksi. Punajuuret kannattaa pitää erillään, etteivät ne värjää muita kasviksia.
2. Sekoita kastikkeen ainekset. Jos hunaja sekoittuu huonosti mausteisiin ja öljyyn, seosta voi hieman lämmittää mikrossa.
3. Kaada juuressuikaleet laakeaan suureen uunivuokaan ja valele päälle kastike.
4. Paista 225 asteessa 40-45 minuuttia (tarkista kypsyys). Kääntele juureksia paiston puolivälissä.
5. Tarjoa fetakastikkeen kera. Lisänä voi tarjota esimerkiksi kalaa tai vaikka mureketta.
Fetakastike
100 g hyvää fetajuustoa
2 dl kermaviiliä (12 %)
oliiviöljyä
ripaus suolaa ja mustapippuria
2 rkl tuoretta persiljaa
½ tl valkosipulijauhetta
1. Murusta feta tahnaksi ja sekoita se kermaviilin joukkoon.
2. Mausta.
3. Anna tekeytyä viileässä tunnin verran.
10. lokakuuta 2011
Köyhät ritarit
Tämä ei selityksiä kaipaa!
Köyhät ritarit
4 - 6 viipaletta pullaa
1 kanamuna
pari desiä kevytmaitoa
kuohukermaa
mansikkahilloa
1. Vispaa kananmunan rakenne rikki ja sekoita joukkoon maito.
2. Kasta pullaviipaleet maitoseoksessa, anna imeytyä hetki.
3. Paista viipaleet pannulla voissa.
4. Tarjoa lämpiminä kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa.
9. lokakuuta 2011
Kaalikääryleet
Terveisiä kaikille kaalin ystäville! Kaalikääryleitä on pitänyt tehdä jo jonkin aikaa. Alkusysäyksen antoi varmasti Kanelibasilika ihanaisessa blogissaan, sieltä saa siis toisenlaisenkin ohjeen kaalikääryleille. Myöhemmin olen itsekin tehnyt kaalikääryleitä mureketäytteellä.
Kaalikääryleitä kannattaa valmistaa kunnon satsi ja pakastaa ylimääräiset. Tämä ruoka on melko huokea valmistaa itse, mutta kaupassa kääryleet maksavat maltaita ja onpa joskus kohdalle sattunut liian paksukuorisia ja sitkaita versioita. Itse tekemällä saa sellaisia, kun haluaa tai ei ainakaan tohdi kaiken vaivan jälkeen valittaa ü Kääryleet voi täyttää joko jauhelihamureketaikinalla tai jauheliha-riisiseoksella, itse päädyin viimeksi mainittuun tällä kertaa.
Täytteen suolaisuus kannattaa päättää oman maun mukaan, samoin valeluliemen makeus. Ehkä siirappia saisi olla hitunen enemmänkin, makean ja suolaisen yhdistelmä kun on kaalin kohdalla kertakaikkiaan kutkuttava. On herkkua!
Kaalikääryleet (15-18 kpl)
n. 1,5 kg (kääryle)kaalia
vettä
suolaa
Täyte:
400 g nauta-sikajauhelihaa
1 sipuli
2 porkkanaa
5 dl hienonnettua kaalia
3/4 dl puuroriisiä
3 - 4 dl vettä
1 - 2 tl suolaa
1 dl tuoretta persiljaa
mustapippuria
2 kananmunaa
Liemi:
3 rkl siirappia
1dl vettä
50 g voita
1. Koverra kaalista kanta irti (jolloin lehdet käytännössä ovat valmiiksi irrallaan toisistaan) ja keitä kokonaista kaalia suolalla maustetussa vedessä 10 - 15 minuuttia. Nosta kaali jäähtymään.
2. Irrota suuret, päällimmäiset lehdet yksitellen kaalikääryleitä varten (15 - 18 lehteä ) ja hienonna kaalin sisus täytettä varten.
3. Paista jauheliha ja sipuli. Lisää joukkoon puuroriisi, vesi, raastetut porkkanat ja hienonnettu kaali. Mausta suolalla ja pippurilla. Hauduta, kunnes riisi on kypsää ja neste haihtunut täytteestä. Lisää hienonnettu, tuore persilja ja tarkista maku.Sekoita joukkoon vielä kaksi raakaa kananmunaa sitomaan täytettä.
4. Nosta jokaiselle kaalinlehdelle reilu ruokalusikallinen täytettä. Kääri kääryleet rullalle ja nosta uunivuokaan saumapuoli alaspäin.
5. Valmista liemi. Sulata kattilassa voi ja lisää sekaan siirappi ja vesi. Valele kääryleet ja säästä lientä myös myöhemmäksi.
6. Paista kääryleitä 225 asteessa noin vartti, kunnes ne ruskistuvat. Alenna lämpö sitten 170 asteeseen ja paista vielä noin 45 minuuttia. Valele kääryleitä liemellä muutamia kertoja paiston aikana. Lientä muodostuu myös vuokaan, käytä sitäkin valeluun. Jää kääryleet hautumaan vielä uunin jälkilämpöön esim. folion alle.
7. lokakuuta 2011
Kansallinen korvapuustipäivä 4.10.
Täydellistä! Oma päivä korvapuustille! Itselleni maistuu tämä ihana leivonnainen, ei paremmasta väliä. Originaali on paras, itse en piittaa hillolla tai suklaalla täytetyistä tai appelsiinimehuun leivotuista, vaan ehta kaneli, sokeri ja voi sen tekee - aidon korvapuustin.
Nauttikaa viikonlopusta ja yhdessäolosta! Uunituoreen pullan tuoksua kaikkiin koteihin!
5. lokakuuta 2011
Salaattilinko ja kaikkea muuta, mitä tarvitsen
Kuinkahan monta kertaa olen harmitellut kotona, kun pestyjen salaatinlehtien kuivaminen vie niin kauan ja koska huuhdon salaatit kuitenkin aina viime tingassa, niin ne joutuvat märkinä salaatin sekaan. Lähes yhtä monta kertaa olen kaupassa pyöritelly käsissäni mitä erilaisempia salaattilinkoja, mutta jättänyt tuon turhakkeen kuitenkin ostamatta. Kai nyt ihminen pärjää ilmankin salaattilinkoa. Varsin ärsyttävää siinä on se, että se vie tilaa jonnin verran ja sitä voi käyttää vain tuohon kyseiseen asiaan. Tai mistäs sitä tietää, mitä kaikkea nikseliäät ihmiset ovat kotonaan keksineet.
Vitsailen välillä, että mitä jos remontoisi itselleen niin suuren keittiön, että siellä olisi laskutasoa loputtomasti kaikille turhakkeille. Ostaisi ihan vaikka kaikki laitteet ja hökötykset, mitä keittiöön on saatavilla. Olisi sitten mehulinkoa, pastakonetta, yleiskonetta, leipäkonetta, jäätelökonetta, maidonvaahdotinta, shakeria, riisinkeitintä, höyrystintä, kuivaajaa, munankeitintä, haudutuskattilaa, mehumaijaa, veitsenterotinta, keittiövaakaa, paistolämpömittaria, lihamyllyä, espressokonetta, vedenkeitintä, kahvinkeitintä, sitruspuristinta, leivänpaahdinta, leipägrilliä, sähkögrilliä, tehosekoitinta, sauvasekoitinta, sähkövatkainta, mikroaaltouunia, minisilppuria, jogurttikonetta (!), yrttikasvattamoa, friteerauskeitintä, tyhjiöpakkaajaa ja jonkinlaista kelmutuskojetta, yrttisilppuria ja tuttipullojen sterilointilaitetta. Apua, miten sitä kertakaikkiaan tulee toimeen ilman tätä arsenaalia?
Jokaikisen hilavitkuttimen ostoa kannattaa pohtia pitkään ja hartaasti. Katselen aina pitkään ja hartaasti yleiskoneita, mutta niiden järkyttävä hinta on pitänyt minut pois kaupoista. Loppujen lopuksi on mahdollista, että sama aika kuluisi minulta laitteen kasaamiseen ja puhdistamiseen, kuin minkä itse asiassa joudun taikinaa käsin vaivaamaan normaalisti.
Viime aikoina mieltäni on kaihertanut pieni monitoimikone, jolla viipaloi, raastaa, pilkkoo, vatkaa ja soseuttaa. Innostukseni lähti siitä, kun katsoin yhtä kokkiohjelmaa, jossa kasvikset surahtivat terän läpi suikaleiksi ah niin kätevästi. Kirjoitin tuon laitteen jo joulupukin listalle ja lupasin auliisti miehelleni, että hän todellakin saa ostaa minulle lahjaksi keittiövimpaimen, siitä kun aina miehiä varoitellaan. Sitten meillä varmaan syödään enää vain viipaloituja kasviksia, tai sitten kone pölyttyy alkuinnostuksen jälkeen nurkkapöydällä.
Kaikkien uusien keittiökoneiden mukana pitäisi tulla muutamaksi päiväksi apukokki, joka nykisi sinua hihasta ja esittelisi jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja käyttää konetta luovasti ja helposti! Silloin saisi rahoilleen vastinetta ja vastenmielisyys lukea käyttöohjekirjaa ei vahingoittaisi laitteen tulevaa käyttöhistoriaa.
Sinä olet joka tapauksessa itse keittiösi ainoa yleiskone. Mikään ei toimi itsestään, oli laite miten kallis ja hieno tahansa. Ruoanlaittokokemuskin kapenee, jos koneet tekevät kaiken puolestasi.
Ja voi kiitos, Jamie Oliver! Näytit minulle eilen sellaisen vinkin, ettei minun tarvitse enää edes harkita sitä salaattilinkoa. Märät salaatit puhtaan keittiöpyyhkeen sisään ja käden pyöritystä vimmaisesti ja pieni toive siitä, ettei naapuri juuri kulje ikkunani ohi... Kuivaa tuli!
Vitsailen välillä, että mitä jos remontoisi itselleen niin suuren keittiön, että siellä olisi laskutasoa loputtomasti kaikille turhakkeille. Ostaisi ihan vaikka kaikki laitteet ja hökötykset, mitä keittiöön on saatavilla. Olisi sitten mehulinkoa, pastakonetta, yleiskonetta, leipäkonetta, jäätelökonetta, maidonvaahdotinta, shakeria, riisinkeitintä, höyrystintä, kuivaajaa, munankeitintä, haudutuskattilaa, mehumaijaa, veitsenterotinta, keittiövaakaa, paistolämpömittaria, lihamyllyä, espressokonetta, vedenkeitintä, kahvinkeitintä, sitruspuristinta, leivänpaahdinta, leipägrilliä, sähkögrilliä, tehosekoitinta, sauvasekoitinta, sähkövatkainta, mikroaaltouunia, minisilppuria, jogurttikonetta (!), yrttikasvattamoa, friteerauskeitintä, tyhjiöpakkaajaa ja jonkinlaista kelmutuskojetta, yrttisilppuria ja tuttipullojen sterilointilaitetta. Apua, miten sitä kertakaikkiaan tulee toimeen ilman tätä arsenaalia?
Jokaikisen hilavitkuttimen ostoa kannattaa pohtia pitkään ja hartaasti. Katselen aina pitkään ja hartaasti yleiskoneita, mutta niiden järkyttävä hinta on pitänyt minut pois kaupoista. Loppujen lopuksi on mahdollista, että sama aika kuluisi minulta laitteen kasaamiseen ja puhdistamiseen, kuin minkä itse asiassa joudun taikinaa käsin vaivaamaan normaalisti.
Viime aikoina mieltäni on kaihertanut pieni monitoimikone, jolla viipaloi, raastaa, pilkkoo, vatkaa ja soseuttaa. Innostukseni lähti siitä, kun katsoin yhtä kokkiohjelmaa, jossa kasvikset surahtivat terän läpi suikaleiksi ah niin kätevästi. Kirjoitin tuon laitteen jo joulupukin listalle ja lupasin auliisti miehelleni, että hän todellakin saa ostaa minulle lahjaksi keittiövimpaimen, siitä kun aina miehiä varoitellaan. Sitten meillä varmaan syödään enää vain viipaloituja kasviksia, tai sitten kone pölyttyy alkuinnostuksen jälkeen nurkkapöydällä.
Kaikkien uusien keittiökoneiden mukana pitäisi tulla muutamaksi päiväksi apukokki, joka nykisi sinua hihasta ja esittelisi jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja käyttää konetta luovasti ja helposti! Silloin saisi rahoilleen vastinetta ja vastenmielisyys lukea käyttöohjekirjaa ei vahingoittaisi laitteen tulevaa käyttöhistoriaa.
Sinä olet joka tapauksessa itse keittiösi ainoa yleiskone. Mikään ei toimi itsestään, oli laite miten kallis ja hieno tahansa. Ruoanlaittokokemuskin kapenee, jos koneet tekevät kaiken puolestasi.
Ja voi kiitos, Jamie Oliver! Näytit minulle eilen sellaisen vinkin, ettei minun tarvitse enää edes harkita sitä salaattilinkoa. Märät salaatit puhtaan keittiöpyyhkeen sisään ja käden pyöritystä vimmaisesti ja pieni toive siitä, ettei naapuri juuri kulje ikkunani ohi... Kuivaa tuli!
3. lokakuuta 2011
Kolmen suklaan tuorejuustokakku
Tämän kakun tein työkavereille äitiyslomalle jäädessäni ü Olin kyllä tyytyväinen, kun kakku onnistui niin hyvin, vaikka keittiössä meinasi olla tuliset paikat!
Kannattaa pohtia, missä järjestyksessä täytteet tekee. Itse sekoitin liivateseoksen koko tuorejuustoon ja sitten meinasi tulla kiire, kun liivate alkoi hyytyä ja osa suklaista oli vielä sulattamatta. Suosittelen siis tekemään täytteen kerrallaan.
Kolmen suklaan tuorejuustokakku
200 g digestive-keksejä
75 g voita
6 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
150 g tummaa suklaata
150 g maitosuklaata
150 g valkosuklaata
muutama ruokalusikallinen tomusokeria
6 liivateleheteä
½ dl vettä
1. Murusta keksit tasaiseksi muruksi ja sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele leivinpaperin päälle
2. Pehmitä tuorejuusto ja jaa se 3 osaan eri kulhoihin.Vatkaa myös 6 dl kermaa valmiiksi.
3. Liota liivatelehdet kylmässä vedessä.
4. Valmita tummasuklaatäyte Sulata suklaa ja sekoita se tuorejuuston joukkoon. Liota kaksi liivatelehteä pieneen tilkkaan vetä ja lisää seos ohuena nauhana suklaa-tuorejuustoseokseen. Lisää lopuksi kolmasosa vatkatusta kermasta. Sekoita joukkoon vielä 1 - 2 rkl tomusokeria maun mukaan. Valuta täyte keksipohjan äälle ja nosta jääkaappiin jöhmettymään.
5. Valmista seuraavaksi maitosuklaatäyte kuten tummasuklaatäytekin. Valuta varovasti tummasuklaatäytteen päälle ja nosta taas jähmettymään.
6. Valmista vielä valkosuklaatäyte ja lisää kakun pintaan.
7. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään. Irrotakakku veitsen avulla vuoasta.
8. Koristele esimerkiksi kaakaojauheella ja suklaapursotuksilla.
1. lokakuuta 2011
Syksyn simppeleitä ruokamakuja
Oma ruoanlaittoni kiertää myös jonkinlaista vuodenkulkua. Nyt on mielen perukoista alkanut kaivautua syksyisempiä ja talvisempia reseptejä ja niinpä voin lämpimästi suositella koteihin paria herkkua, jotka viime talven mittaan kokkailtiin.
Keskiviikkona keittelin oikein ison kattilallisen borssikeittoa (ohje varmaan lähes kolminkertaisena). Tämä ruokahan kertakaikkiaan jakaa mielipiteitä, mutta itse en voi kerta kaikkiaan ymmärtää, ettei joku pitäisi tästä keitosta. Keitin jättisatsin, koska en pidä punajuurten kuorimisesta ja raastamisesta, mutta nyt syksyllä saa tosi isoja punajuuria, joten pääsee vähän helpommalla. Toinen syy suureen satsiin on se, että myös anoppini pitää kovasti tekemästäni borssikeitosta, joten hänelle meni osa keitosta.
Juurikin tällä hetkellä uunissa kypsyy potlohko eli peruna-lihavuoka. Possun etuselkä sattui silmääni kaupan tarjouksista ja siitä muistui heti mieleeni tämä helposti valmistuva perinneruoka. Tällä kertaa tosin lisäilin mausteeksi laakerinlehteä ja pippuria sekä muutaman tomaatin (n. 1kg perunoita, pari sipulia, 600 g paloiteltua etuselkää, 3 tomaattia, 2 laakerinlehteä, kokonaisia piureita, 2-3 tl suolaa, vettä). Tähän vuokaruokaan kävisivät monet juurekset ja mausteet kokin mielen mukaan.
Ruoka on yksinkertainen, mutta niin kertakaikkisen perinteikäs ja toimiva. Mietin taas äsken, että miten noilla aineksilla voi saada niin makoisaa ruokaa, mutta ehkä salaisuus on rasvaisemmassa lihassa ja pitkässä haudutusajassa. Tänään potlohko muhi loppujen loppuksi lähemmäs kolme tuntia. Suosittelen lämpimästi vaikkapa karjalanpaistin ystäville!
Keskiviikkona keittelin oikein ison kattilallisen borssikeittoa (ohje varmaan lähes kolminkertaisena). Tämä ruokahan kertakaikkiaan jakaa mielipiteitä, mutta itse en voi kerta kaikkiaan ymmärtää, ettei joku pitäisi tästä keitosta. Keitin jättisatsin, koska en pidä punajuurten kuorimisesta ja raastamisesta, mutta nyt syksyllä saa tosi isoja punajuuria, joten pääsee vähän helpommalla. Toinen syy suureen satsiin on se, että myös anoppini pitää kovasti tekemästäni borssikeitosta, joten hänelle meni osa keitosta.
Juurikin tällä hetkellä uunissa kypsyy potlohko eli peruna-lihavuoka. Possun etuselkä sattui silmääni kaupan tarjouksista ja siitä muistui heti mieleeni tämä helposti valmistuva perinneruoka. Tällä kertaa tosin lisäilin mausteeksi laakerinlehteä ja pippuria sekä muutaman tomaatin (n. 1kg perunoita, pari sipulia, 600 g paloiteltua etuselkää, 3 tomaattia, 2 laakerinlehteä, kokonaisia piureita, 2-3 tl suolaa, vettä). Tähän vuokaruokaan kävisivät monet juurekset ja mausteet kokin mielen mukaan.
Ruoka on yksinkertainen, mutta niin kertakaikkisen perinteikäs ja toimiva. Mietin taas äsken, että miten noilla aineksilla voi saada niin makoisaa ruokaa, mutta ehkä salaisuus on rasvaisemmassa lihassa ja pitkässä haudutusajassa. Tänään potlohko muhi loppujen loppuksi lähemmäs kolme tuntia. Suosittelen lämpimästi vaikkapa karjalanpaistin ystäville!